Sitä lorautetaan kahvin joukkoon, juodaan ruoan kanssa ja nautitaan jääkylmänä vastaleivotun pullan kera. Maito on edelleen suomalaisten suosikkijuoma, vaikka sen kulutus on vähentynyt. Viime vuonna keskivertosuomalainen kulautti kurkustaan alas 127 litraa lehmänmaitoa.
− Ennen ruokavalio oli pakon sanelemana melko yksipuolinen. Maitoa juotiin paljon, koska sitä oli helposti saatavilla, selventää ravitsemusasiantuntija Katariina Lallukka Maito ja terveys ry:stä.
Trendinä maidoton dieetti
Tutkimuksissa on huomattu, että maitotuotteiden käyttö auttaa hieman painonhallinnassa ja vähentää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen.
Silti maidottomista dieeteistä on tullut trendikkäitä. Jotkut pitävät juomaa jopa haitallisena. Moni heistä viittaa Uppsalan yliopistossa vuonna 2014 tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan runsaalla maidonjuonnilla saattaa olla yhteys ennenaikaisen kuoleman riskiin.
Ne tutkitut, jotka joivat yli kolme lasia päivässä, kuolivat todennäköisemmin aikaisemmin kuin he, jotka joivat alle yhden lasin päivässä. Eikä runsas maidonjuonti suojannut luunmurtumilta.
Sen sijaan hapanmaitotuotteiden ja juuston runsaalla käytöllä ei näyttänyt olevan yhteyttä kohonneeseen murtumariskiin tai keskivertoa aikaisempiin kuolemiin.
Selitys maidon haitallisuudelle saattaa löytyä laktoosista, jota on juotavassa maidossa enemmän kuin hapanmaitotuotteissa.
− Voi pitää paikkansa, että juotu maito on hapanmaitotuotteita haitallisempaa, laillistettu ravitsemusterapeutti Jan Verho toteaa.
Hän korostaa, ettei yhden tutkimuksen perusteella voi muuttaa ravitsemussuosituksia. Tutkimus pitäisi toistaa, jotta sen tulos varmistuisi.
− Yksittäisissä tutkimuksissa ei ikinä voida huomioida kaikkia tekijöitä. Voi olla, että ihmiset, jotka käyttävät runsaasti maitotuotteita, syövät muuten epäterveellisesti.
Verhon mielestä maidon juominen ei silti ole välttämätöntä.
− Kokonaisuus ratkaisee. Maidon terveellisyydestä ei vielä tiedetä kaikkea, mutta kannustan suosimaan hapanmaitotuotteita.
Lue myös: Gluteeni, maito, hiilarit – kannattaako syödä?
Rasvaton sopii monille
Nykyisiin ravintosuosituksiin maito kuuluu olennaisesti. Valikoima onkin erittäin runsas. Punaisen, sinisen ja rasvattoman rinnalla on vapaan lehmän maitoa, maitojuomia, plusmaitoa, raakamaitoa ja vanhanajan maitoa. On laktoositonta, vähälaktoosista, luomua ja homogenoimatonta maitoa.
Mistä tietää, mitä kannattaa juoda?
− Suosittelen terveelle, työikäiselle aikuiselle ja lapselle rasvatonta versiota. Se on terveellinen perusmaito, Katariina Lallukka sanoo.
D-vitaminoitu juoma on hyvä – ja valtaosa maidoista onkin sellaisia. Luomumaitoihin vitamiineja ei kuitenkaan lisätä.
Ravintosuositusten mukaisen kalsiumin tarpeen täyttämiseksi riittää viisi desilitraa maitoa ja pari viipaletta juustoa. Jos maitotuotteita käyttää vähemmän, Lallukka suosittelee juomaan maitoa, johon on lisätty kalsiumia.
Kasvijuomista puuttuu jodia
Jos ei voi tai halua juoda lehmänmaitoa, tarjolla on kasviperäisiä, maitoa jäljitteleviä juomia. Niihin on usein lisätty D-vitamiinia ja kalsiumia, mutta jodi puuttuu. Siksi päivittäinen annos pitää saada esimerkiksi kalasta.
Terveelle aikuiselle juomien sisältämällä proteiinilla ei juuri ole väliä, mutta pienille lapsille on.
– Maito on heille merkittävä proteiinin lähde, Lallukka toteaa.
Soijajuomissa on proteiinia lähes yhtä paljon kuin lehmänmaidossa, mutta esimerkiksi manteli- ja kauramaito pärjäävät proteiinikisassa heikosti.
Lue myös: Haluatko läskit pois ja lisää lihasta? Juo maitoa!
Raakana vai käsiteltynä?
Kaupan maitohyllyllä pitää tuntea myös erilaiset käsittelyt. Lallukan mukaan on makuasia, haluaako maitonsa homogenoituna vai homogenoimattomana. Pastöroimattomiin tuotteisiin hän suhtautuu kriittisemmin.
− Pastörointi aloitettiin aikanaan lapsikuolleisuuden vähentämiseksi, ja tulokset olivat hyviä. En näe pastörointia pahana asiana, sillä se ei juuri muuta maidon ravintosisältöä, Lallukka sanoo.
Lue myös:
Kuka hyötyy proteiinilisästä vai riittäisikö vain lasi maitoa?
