Kauneus & Terveys

Gluteeni, maito, hiilarit - kannattaako syödä?


Oletko tiputtanut leivän, maidon ja perunan pois ruokavaliosta? Oletko miettinyt, mitä haittoja sillä voi olla?
Kuvat Fotolia

Viljat, maitotuotteet ja hiilihydraatit ylipäätään ovat lähiaikoina saaneet paljon lokaa niskaansa. Trenditietoinen kasaa lautaselleen runsaasti proteiinia, mutta gluteenista, maidosta ja hiilihydraateista halutaan päästä eroon. Monet kehuvat laihtuneensa tai voivansa paremmin uuden ruokavalion ansiosta, mutta kannattaako kenen tahansa ryhtyä kokeilemaan muotidieettejä? 

- On ihan järkevää pohtia syömisiään, jos olo on vetämätön, vatsa pinkeä tai vartalolla on kummallista ihottumaa, toteaa ravitsemusterapeutti Anette Palssa.

Radikaalien ratkaisujen sijaan Palssa kuitenkin suosittelee asteittaista kokeilua. Jos tuntuu, että vaikkapa maitotuotteet aiheuttavat jonkinlaisia oireita, kannattaa ensin kokeilla laktoosittomia vaihtoehtoja tai vähentää nautittavia määriä. 

- Monet suomalaiset juovat litratolkulla maitoa, eikä silloin ole ihme, jos olo on huono, Palssa huomauttaa.

Mieti, millä korvaat

Jos gluteenin tai maitotuotteet aikoo jättää kokonaan, on Palssan mukaan tärkeää miettiä, mistä tulevaisuudessa saa korvaavat ravintoaineet ja energian. 

Esimerkiksi gluteenittomuus ei tarkoita automaattisesti terveellisiä valintoja. Gluteenittomien tuotteiden pakkausselosteet kannattaa lukea tarkasti, sillä niissä saatetaan käyttää gluteenittomia, puhdistettuja viljoja, joiden ravitsemuksellinen laatu ei ole puhdistettua vehnää kummempi. Siksi gluteenitonta ruokavaliota noudattavien kannattaa pyrkiä valitsemaan ruokavalioonsa luonnostaan gluteenittomia tuotteita, kuten kauraa, riisiä, kvinoaa ja tattaria.

Vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa kuitujen saanti uhkaa usein jäädä vähäiseksi. Silloin täytyy kiinnittää huomiota siihen, että kuituja ja hyviä rasvoja saa tarpeeksi esimerkiksi siemenistä, pähkinöistä, kasviksista ja juureksista.

Kokeile ensin, tarkista sitten

Ruoka-aineiden asteittaista poisjättämistä voi aluksi kokeilla itsenäisesti. Palssa kuitenkin varoittaa, ettei kannata innostua liikaa, vaikka olo olisi parin viikon kokeilun jälkeen ihanan energinen ja entistä parempi. Kaikki uuden ruokavalion vaikutukset eivät hänen mukaansa käy ilmi vielä parin viikon aikana.

- Mitä suuremman muutoksen ruokavalioonsa tekee, sitä tärkeämpää olisi varmistaa ruokavalion täysipainoisuus yhdessä ammattilaisen kanssa, toteaa Palssa. 

Ravinnon vaikutus terveyteen

Ruokatottumuksilla on Palssan mukaan merkittävä vaikutus hyvinvointiin. Hän kuitenkin kummastelee mielestään vallalla olevaa käsitystä, jonka mukaan oikeanlainen ruokavalio suojaisi kaikilta sairauksilta.

- Suoraan sanottuna se on mielestäni suurta huijausta! Tällaisesta ei ole mitään tutkimusnäyttöä, Palssa älähtää.

Nykyiset ravitsemussuositukset ovat Palssan mielestä kunnossa, mutta se, miten ja millaisia määriä ihmiset syövät, on edelleen rempallaan. Maitoa voi kyllä juoda ja leipää syödä, mutta liika on liikaa. 

- Prosessoituja valkoisia viljoja ja sokeria suosittelen syömään maltilla, Palssa lisää.

Oma olo mittarina

Ihmiset ovat Palssan mukaan hyvin yksilöllisiä, eikä yhtään yleispätevää ruokavaliota ole hänen mukaansa olemassa.

- Jonkun oloa esimerkiksi maidoton tai gluteeniton ruokavalio voi kohentaa huomattavasti, mutta yksilön kokemuksen perusteella samaa ei voida suositella kaikille. Jos oma olo vaatii, on täysin ok kokeilla erilaisia ruokavalioita. Jos kuitenkin tuntee voivansa hyvin, en näe mitään syytä sille, miksi ruokavaliotaan pitäisi muuttaa, Palssa kiteyttää.

Julkaistu: 16.6.2015