Terve.fi

Kromi

Kromi
Kromi (puutos, saanti, tarve): Kromi kuuluu ns. mikrokivennäisaineisiin. Se liittyy sekä hiilihydraattien että rasvojen aineenvaihduntaan.
Julkaistu: 24.11.2005

Kromi kuuluu ns. mikrokivennäisaineisiin. Se liittyy sekä hiilihydraattien että rasvojen aineenvaihduntaan. Kromin tehtäviä ovat: seerumin kolesterolitason säätely, virtsan sokeripitoisuuden säätely, hengitykseen liittyvä solujen hiilidioksidituotannon lisääminen, hermostossa hermosolujen toiminnan säätely, sarveiskalvon kirkkaana pitäminen (osatekijänä), osatekijänä sikiön sokeriaineenvaihdunnan säätelyssä ja lihassolun supistukseen tarvittavan energiamäärän lisääjänä.

Kromia tarvitaan magnesiumin ohella maksan fosfoglukomutaasi-entsyymin toimintaa varten, mikä entsyymi on tarpeen sokeri-aineenvaihdunnassa.

Kromia ja sen yhteyttä sokeritautiin (diabetes) on tutkittu paljon viime vuosina. Tähän liittyen väitetään myös, että kromi “hillitsee makean himoa” ja, että tästä olisi apua, esim. laihduttamisessa.

Puutos

Kromin puute aiheuttaa huonontuneen glukoositoleranssin ja pahimmassa tapauksessa diabetestyyppisen syndrooman. Joskus on väitetty puutteen liittyvän myös kohonneeseen sydänkuolleisuuteen.

Saanti ja tarve

Hyviä kromin lähteitä ovat vasikan maksa, maapähkinät, viinirypäleet, vehnänalkiot ja hiiva. Aikuisten ja yli 7-vuotiaiden lasten saantisuositus on 50-200 mikrogrammaa vuorokaudessa, 1-3 vuotiaille lapsille 20-80 mikrogrammaa sekä 4-6 vuotiaille 30-120 mikrogrammaa vuorokaudessa. Kromia tarvitsevat tavallista enemmän vanhukset (huonontunut imeytyminen), diabeetikot ja stressille sekä arterioskleroosille altistuneet henkilöt.

Jos kromin saanti ylittää 500 milligrammaa vuorokaudessa tulee aikuiselle myrkytystila, jonka oireina mm. suoliperäiset verenvuodot, ripuli, maksatulehdus ja hermostoperäiset oireet.

Kommentoi »