Sinkki, joka on osana useimpia entsyymejä, on välttämätön kasveille, eläimille ja ihmisille. Elimistön sinkkivarat ovat pääasiassa lihaksissa (70%) ja luustossa.

Sinkin vaikutus

Sinkki on osallisena yli 200 entsyymin toiminnassa ja vaikuttaa hiilihydraattien, rasvojen ja nukleiinihappojen aineenvaihduntaan. Se on tarpeellinen ihmisen kasvua, kehitystä ja normaalia elämänkaarta ajatellen. Aivojen normaali kehitys riippuu sinkinsaannista.

Sinkki, tarve ja saanti

Sinkin keskimääräinen päivätarve on miehillä 6 mg ja naisilla 5 mg. Väestön saantisuositus on miehille 9 mg ja naisille 7 mg/vrk. Sinkkiä saadaan pääasiassa (noin 70%) eläintuotteista, erityisesti lihasta, ja kasvikunnan tuotteista viljasta. Sinkin hyväksikäytettävyys eri lähteissä vaihtelee. Lihan, maksan, munien ja kalan sinkki on helposti imeytyvässä muodossa kun taas viljassa se on huonommin imeytyvässä muodossa.

Sinkki, puute ja yliannostus

Sinkinpuutteen oireita ovat ruokahaluttomuus, kasvun hidastuminen, ihomuutokset ja immunologiset poikkeavuudet. Vaikea sinkin puute hidastaa kasvua ja sukukypsyyden saavuttamista ja aiheuttaa iho-oireita ja hiustenlähtöä. Äkillisessä sinkkimyrkytyksessä (2 g tai enemmän) oireita ovat metallin maku, pahoinvointi ja vatsakivut. Pitkäaikainen sinkin liikasaanti häiritsee kuparin hyväksikäyttöä ja kuparista riippuvien entsyymien toimintaa.