Lapsen kehitys on kiehtovaa seurattavaa. Onko tämä normaaalia ja mitä lapsen kuuluisi osata nyt. Terve.fi tarjoaa paljon tietoa pienen ihmisen kehityksestä.
Lapsen kehitys on runsaasti tutkittu aihepiiri. Vauvan ja nuoren varttumisessa on selkeitä ja ennustettavia vaiheita.
Vauvan kehitysvaiheet
Vauvan ensimmäinen vuosi on vanhemmillekin järisyttävä, varsinkin jos kyseessä on ensimmäinen lapsi. Vauva kehittyy ennen kaikkea vuorovaikutuksessa vähintään toiseen vanhempaan ja läheisiin ihmisiin. Vauvan saama rakkaus ja hellät katseet kantavat pitkälle elämässä. Voit lukea Vauvan kehitysvaiheet täältä.
Lapsen kehitys: 1–2-vuotiaat
Tämän ikäinen lapsi pystyy vaikuttamaan itse asioihin monellakin tavalla. Lapsi liikkuu ja alkaa ilmaista itseään sanoilla. Lapsen puheenkehitys ja oppiminen etenevät valtavaa vauhtia. Lapsi tarvitsee säännöllistä päivärytmiä ja terveellisen ruokavalion opettelua. Parivuotiaalla uhmaikä kolkuttelee ovella. Eroahdistuksen vaikein vaihe alkaa olla ohi.
Päivähoidon aloittamisessa on tärkeä miettiä, onko päivähoidolle todellinen tarve ja onko aloittamisen ajankohta lapselle ja muulle perheelle sopiva.
2–3-vuotiaat
Tässä ikävaiheessa lapsella on usein selvää uhmaikää. Lapsi alkaa ilmaista omaa tahtoaan, ja pieni ihminen saattaa vastata vanhempien ehdotukseen usein: Ei. Lasta ei pidä rangaista lasta, sen sijaan hän tarvitsee hellyyttä ja rajoja. Moni lapsi saa tässä vaiheessa pikkusiskon tai veljen, perheessä tapahtuu isoja muutoksia. Toisaalta lapsi alkaa olla rauhallisempi ja sopeutuvaisempi. Lapsi on touhukas ja oppivainen.
4–5-vuotiaat
Kun lapsi lähentelee viidettä ikävuotta, uhmaikä alkaa olla ohitse. Hän ottaa toiset ihmiset paremmin huomioon. Lapsi osaa tehdä monta asiaa ihan itse, mutta tarvitsee vanhempien vetämät rajat. Ujo lapsi kaipaa kannustusta leikkiin, toisiin tutustumiseen ja asioiden tekemiseen. Hän alkaa oppia, mikä on oikein ja väärin.
5–6-vuotiaat
Ennen tämän ikäiset lapset saivat liikkua vapaasti kaduilla ja kevällä itse päiväkotiin. Nykyään ajatellaan, ettei lapsi ole kypsä näin suureen itsenäisyyteen.
Lapsi tarvitsee hellyttä ja tukea joka päivä. Lapselle tulee opettaa oikean ja väärän eroa ja opastaa kavereiden kanssa olemisessa. Leikki ja liikkuminen on lapselle tärkein harrastus. Häntä tulee kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan. Päivässä tulisi liikkua vähintää tunnin ajan.
6–7-vuotiaat
Esikoululaisesta koululaiseksi. 7-vuotias saa ja osaa useimmiten mennä itse kouluun, elinpiiri kasvaa. Koulun aloittaminen näyttää, miten lapsi osaa toimia toisten kanssa ja mitkä ovat hänen valmiutensa oppimiseen. Koulun aloittaminen voida tuoda esiin myös oppimisvaikeuksia ja paljastaa lapsen kypsyystason. Lapsen villiys tai ujous joutuvat koetteille koulussa.
Itsenäinen ja sosiaalinenkin lapsi tarvitsee paljon tukea, rajoja ja rakkautta. Ruokavalio ja ravitsemus vaikuttavat paljon lapsen fyysiseen kehitykseen ja jaksamiseen opinnoissa.
7–9-vuotiaat
Tämän ikäinen lapsi on usein rauhallinen ja yhteistyöhaluinen. Intoa ja oppimishalua riittää. Kolmannelle luokalle siirtyminen on lapselle usein uusi haaste. Lapsi voi olla vanhempaan takertuva ja ilmaista mielipiteitään voimakkaasti. Hän saattaa tarvita aivan erityistä huomiota vanhemmiltaan. Lapsi huomaa olevansa iso ja silti pieni.
9–12-vuotiaat
Tätä pidetään usein helppona vaiheena lapsen elämässä. Myös ihmisen itsensä ajatellessa lapsuutta aikuisena. Lapsi tuntuu itsenäiseltä, innostuneelta, osaa paljon ja on aktiivinen. Hän voimaantuu ja itsenäistyy. Hänestä on tullut mallikas koululainen, jolla ei ole vielä aavistusta edessä olevasta murrosiästä.
12–15-vuotiaat
Nyt lapsen kehitys käy kohti mullistusta. Fyysinen kehitys aikuiseksi alkaa nykyään varhain. Tyttöjen kuukautiset alkavat 10 ja 16 ikävuoden välissä. Poikien kehon muutokset alkavat hiukan myöhemmin. Tyttöjen henkinen kypsyys kehittyy yleensä varhaisemmin kuin pojilla.
Murrosikäisen käytös saattaa tuntua vanhemman mielestä sietämättömältä. Edessä on uusi uhmaikä. Toisaalta murrosiässä ei huono käytös ja ovien paiskominen ole mikään automaattinen käytösmalli, joka toteutuu jokaisen kohdalla.
Oman kehon muuttuminen aikuisen mittoihin on järisyttävä muutos, jossa lapsi tarvitsee tukea ja ymmärrystä. Seksuaalisuus voimistuu. Aivot kehittyvät ja ajatukset kypsyvät. Monesti 15-vuotiaat joutuvat valitsemaan jatkokoulutuspaikan ja ajattelemaan tulevaa ammattiaan. Tämä saattaa olla monelle nuorelle liian varhainen vaatimus. Alkaa tapahtua irtiottoa vanhemmista. On tärkeää säilyttää hyvät puhevälit kiukkuiseenkin lapseen.
15–18-vuotiaat
Pahin murrosikä on ohi ja tunteet tasaantuvat. Nuoren henkinen kapasitetti on usein valtava. Hän kiinnostuu aivan uusista asioista ja pohtii, kuka hän oikein on. Vanhempien kannattaa antaa lapsen itsenäistyä rauhassa ja osata vähitellen luopua.
Moni vanhempi erehtyy silti luulemaan, että nuori selviytyy kaikesta itse. Hän tarvitsee edelleen paljon tukea ja kuuntelevaa korvaa. Hän tarvitsee apua elämänvalinnoissa ja hämmentävissä tilanteissa. Terveyden kannalta viimeistään nyt kannattaa aloittaa liikuntaharrastukset ja muistaa edes hyötyliikunnan ja kävelyn ilot.
