Terve.fi

Kun lapsen kehitys hidastuu


Lapsen kehittyminen ja kasvaminen aikuiseksi on monia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia käsittävä kokonaisuus, jota perimän lisäksi ohjaavat lukuisat lapsen kehitysympäristössä vaikuttavat tekijät.
Teksti Jarmo Salo

Jotta lapsen kehitys etenisi suotuisasti, hän tarvitsee muun muassa rakkautta, huolenpitoa, rikasta vuorovaikutusta, iänmukaista ravintoa ja riittävästi monipuolisia virikkeitä.

Jos lapsen kasvuolosuhteet ovat hyvät, lapsen kehitys etenee ihanteellisesti ilman mitään tukitoimia tai harjoitteitakin.

Toisaalta vaikeat sairaudet ja häiriöt voivat pysäyttää tai taannuttaa kehitystä vaikka lapsen kehitysympäristö olisi muuten kunnossa.

Ongelmien ennaltaehkäisy tärkeintä

Kehitysseurannan tavoitteena on todeta häiriöt sekä kehitystä vaarantavat tekijät ennen kuin ne ovat johtaneet merkittäviin kehityksen ja hyvinvoinnin ongelmiin.

Lastenneuvolassa tehtävien testien ja mittausten tarkoituksena ei siis ole luokitella lapsia, vaan auttaa tukemaan lapsen kehittymistä hyvinvoivaksi nuoreksi ja aikuiseksi.

Koska koulunkäynnin sujumisen merkitys lapsen tulevaisuudelle on suuri, leikki-iästä lähtien oppimisvaikeuksien ennakoiminen ja ehkäiseminen on yksi kehitysseurannan keskeisimpiä tehtäviä.

Varsinaiset kehityshäiriöt voidaan todeta vasta, kun niihin liittyvät kehityksen virstanpylväät ovat jääneet ohittamatta, mutta ongelmia voidaan ennakoida säännöllisen seurannan avulla ensi viikoista lähtien.

Kehitysseurannan konkreettiset tavoitteet riippuvatkin ikävaiheesta: Vastasyntyneenä pyritään toteamaan lähinnä kehitystä vaarantavat synnynnäiset häiriöt ja sairaudet sekä sikiöaikaisten ongelmien seuraukset. Imeväisiässä tärkeintä on havaita vaikeat kehityksen poikkeavuudet (CP, kehitysvammaisuus, aistivammat jne.).  Leikki-iästä lähtien voidaan jo löytää lievempiasteisiakin häiriöitä (aistit, kielellinen kehitys, tarkkaavaisuus, hahmotus jne.), jotka voivat johtaa mm. oppimisvaikeuksiin.

Kehitystä tuetaan kokonaisvaltaisesti

Lapsen kasvua ja kehitystä seurataan ja arvioidaan lastenneuvolan määräaikaistarkastuksissa haastatteluilla ja erilaisin testein koko perheen hyvinvointi ja elämäntilanne huomioiden.

Vanhempien näkemys lapsestaan on olennainen osa arviota. Toisaalta myös lapsen kanssa lähes päivittäin toimivat päiväkodin työntekijät ovat aktiivisesti mukana kehitysseurannassa.

Lapsen kehitysympäristön tukemiseksi ja siinä olevien mahdollisten ongelmakohtien korjaamiseksi uudessa lastenneuvola-asetuksessa on uutena menetelmänä tuotu käyttöön koko perhettä koskevat laajat terveystarkastukset, jotka järjestetään lapsen ollessa neljän ja 18 kuukauden sekä neljän vuoden ikäinen.

Lasten kehitysaikataulu on yksilöllinen ja sitä arvioidaan aina kokonaisvaltaisesti, joten joitakin aistiongelmia lukuun ottamatta yksittäisillä poikkeavuuksilla neuvolatarkastuksissa on harvoin suurta merkitystä. Toisaalta toistetusti havaitut poikkeavuudet useilla kehityksen osa-alueilla vaativat viivytyksettä selvittelyitä ja toimenpiteitä.

Todetut ongelmat ja häiriöt pyritään korjaamaan ja tarvittavat tukitoimet aloittamaan mahdollisimman varhain.

Joskus kehityksen turvaamiseksi riittää hyvinkin yksinkertainen toimenpide (esim. silmälasit likinäköiselle), hankalammissa tilanteissa tarvitaan moniammatillisen työryhmän pitkäjänteistä työtä.

Faktaa lapsen kehityksestä

  • Tärkein lapsen kehitykseen vaikuttava tekijä on kehitysympäristö.
  • Suotuisassa kehitysympäristössä lapsen kehitys etenee omalla painollaan.
  • Lasten kehitysaikataulu on yksilöllinen.
  • Lastenneuvolaseurannan tavoitteena on tukea kehitystä ja ehkäistä ongelmia.
  • Yksittäinen poikkeavuus neuvolatarkastuksessa ei tarkoita kehityshäiriötä.
  • Laajoissa terveystarkastuksissa arvioidaan koko perheen hyvinvointia.
  • Lastenneuvolassa lapsi hyväksytään sellaisena kuin hän on, ja hänen kehitystään tuetaan yksilöllisen tarpeen mukaan.
Julkaistu: 19.11.2013