Muun muassa tällainen kysymys on esitetty lastenpsykiatri Jari Sinkkoselle. Hänen vastauksiaan on nyt kerätty kirjaan ”Pulassa lapsen kanssa” (2015).
Herkkyys on hyvä asia
Sinkkonen vastaa, että herkkyys olisi hyvä nähdä upeana asiana eikä ongelmana. Esimerkiksi kyky eläytyä toisten tunteisin on lahja, jota kovassa maailmassa tarvitaan.
Opeta lapsellesi sopiva tekniikka nimittelyä vastaan
Toki lapselle voi opettaa jonkin juuri hänelle sopivan tekniikan esimerkiksi nimittelyä vastaan, mainitsee Sinkkonen. Jos joku nimittää läskiksi, saattaa oivaksi vastakommentiksi sopia: ”Ai sitäkö mieltä olet?”. Tällöin lapsi voi onnistua välttämään tunteen siitä, että hän on joutunut nöyryytetyksi eikä hänellä ole ollut mahdollisuutta puolustautua.
Jokainen joutuu jollain tapaa kiusatuksi
Sinkkonen huomauttaa, että tuskin kukaan selviää ilman minkäänlaisia kiusaamiskokemuksia nuoruusikään saakka. Oppikouluaikoina hän itse sai lumipesun, koska osa pojista ei voinut sulattaa hänen huilunsoittoharrastustaan.
Herkkä voi toki kokea kiusaamisen herkemmin kuin joku toinen, mutta siitä huolimatta Sinkkonen painottaa, että herkkyys on hyvä nähdä voimana. Herkkä lapsi (poika) osaa ehkä esimerkiksi nauttia kauniista asioista ja olla kiusaamatta ketään, koska pystyy ymmärtämään, miten pahalta tuntuu joutua kiusatuksi.
Lue myös juttu: Ero ja lapset – miten voin auttaa lasta?
”Olen herkkä ja ylpeä siitä” -asennetta voi välittää
Herkkyyttä ei Sinkkosen mukaan kannata pyrkiä laimentamaan. Voisi pikemminkin tarjota sellaista asennetta, että “olen herkkä ja ylpeä siitä”.
Lue lisäksi artikkeli: Näin vanhemmat voivat vaikuttaa lapsensa mielenterveyteen
Etsi samanhenkinen porukka
Herkän on hyvä löytää itsestään myös muita hyviä asioita. Onko lapsi esimerkiksi liikunnallinen tai käsistään kätevä? Sinkkonen rohkaisee etsimään lapselle samanhenkisen ryhmän, joka on tälle tärkeä suoja nöyryytyksiä vastaan ja keskeinen hyvinvoinnin tekijä.
”Pulassa lapsen kanssa” -kirjaan on koottu Sinkkosen vastauksia Meidän perhe -lehden lukijakysymyksiin. Lisäksi neurobiologian dosentti, lääketieteen tohtori Laura Korhonen kertoo kirjassa tavallisimmista lastenpsykiatrisista häiriöistä kuten masennuksesta ja ahdistuneisuushäiriöistä.
Lähteet:
Jari Sinkkonen, Laura Korhonen: Pulassa lapsen kanssa (2015, Kustannus Oy Duodecim)
