Kolmevuotiseen tutkimukseen osallistui 214 lasta äiteineen. Tutkimuksessa havaittiin, että kun kasvatustyyli ja lapsen persoonallisuus sopivat hyvin yhteen, lapsen masennus- ja ahdistusriskien oireet vähenevät puolella. Sitä vastoin tapauksissa, joissa kasvatustyyli ja lapsen persoonallisuus eivät sopineet yhteen, lapsen masennus- ja ahdistusriski tuplaantui. Lapset olivat tutkimuksen alkaessa keskimäärin 9-vuotiaita.
Tutkijoiden mukaan tulokset todistavat, ettei ole olemassa yhtä oikeaa kasvatustapaa. Lisäksi vanhemmille voidaan nyt antaa tietoa siitä, miten he voivat helpottaa lastensa masennusta ja ahdistusta.
Tutkijat kertovat kuulevansa paljon vanhemmista, jotka ylihuolehtivat lapsistaan ja ovat niin sanottuja tiikeriäitejä ja helikopterivanhempia. Tutkijoiden mukaan on vanhempien vaiston mukaista auttaa ja tukea lastaan eri tavoilla, mutta heille ei ole aina selvää, mikä olisi paras keino auttaa. Tutkijat toteavat heidän tutkimuksensa osoittavan, että vanhemmuus on tasapainoilua lapsen elämään puuttumisen ja puuttumatta jättämisen välillä, ja että siihen kuuluu lapsen persoonallisuuteen pohjautuva opastus ja tuki.
Lapsilla, jotka kykenivät kontrolloimaan tunteitaan ja käytöstään paremmin, masennus- ja ahdistusriski oli suurempi, jos heidän vanhempansa olivat hyvin kontrolloivia. Nämä lapset pärjäsivät henkisesti paremmin, kun heidän äitinsä antoivat heille jonkin verran itsenäisyyttä. Toisaalta lapset, joiden oli vaikeampi säädellä tunteitaan ja tekojaan, hyötyivät enemmän vanhempien kontrollista ja opastuksesta.
Lopuksi tutkijat toteavat, että vanhempien tulisi auttaa lapsiaan – mutta ei hallita heitä liikaa – vaikeissa tilanteissa sekä opettaa heitä selviytymään haasteita itsenäisesti.
Lähde: Babycenter.com
Lue myös:
Näin kasvatat tasapainoisen lapsen – 10 tapaa
