Lapsi

Lapsi tuo vanhemmilleen iloa ja huolta. Täältä saat eväitä elämään ja vinkkejä arkeen!

Lapsi on terve, kun se leikkii. Niin kuuluu vanha sanonta. Lapsi on leikkisä, kehittyvä ihminen, joka leikkiessä oppii mittasuhteita, ihmissuhteita ja sosiaalisia taitoja. Lapsi ymmärtää leikkiessä myös syy- ja seuraussuhteita.

Termillä lapsi tarkoitetaan ihmistä hänen syntymänsä ja murrosiän välisenä aikana. Lasten oikeuksien sopimuksessa termillä lapsi tarkoitetaan alle 18-vuotiasta ihmistä.

Lapsi syntyy maailman lähes avuttomana. Hän osaa nokkia tiensä äitinsä vatsan päältä kohti rintaa. Hän osaa tunnistaa äidin raskauden aikana tummuneen nännipihan ja napata rinnan pään suuhunsa. Hän osaa tunnistaa äitinsä hajun perusteella.

Lapsen kehitys alkaa heti hänen synnyttyään. Kehitykseen vaikuttavat geenit ja ympäristö. Ympäristöllä tarkoitetaan vanhempaa tai vanhempia, joiden kanssa lapsi kasvaa. Lapsi oppii aivan pienestä pitäen katselemalla ja kuuntelemalla, ilman että häntä varsinaisesti opetetaan.

Murrosikä alkaa yksilöllisesti: tytöillä noin 10-12-vuotiaana ja pojilla hieman myöhemmin: 11-14-vuotiaana.

Lapsi alkaa tuottaa ensimmäisiä sanojaan usein jo ennen kuin hän täyttää yksi vuotta. Kaksivuotiaiden keskimääräinen sanavarasto on kuusisataa sanaa. Kolme-neljävuotiaiden puhe on useimmiten jo kokonaan ymmärrettävää, vaikka siitä voikin puuttua muutamia äänteitä tai äänteet voivat vaihtaa paikkaa.

Puheen kehitys on voimakkainta 2-6-vuotiaana.

Lapset ovat luonnostaan uteliaita ja kiinnostuneita uusista asioista. Lapsen persoona saattaa kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hän alkaa ottaa maailmaa haltuun. Toiset marssivat reippaasti tutustumaan uusiin ihmisiin tai ennenäkemättömiin eläimiin – toiset taas tarvitsevat aikaa ja aikuisen tukea tutkimusmatkoihinsa. Kumpikin lähestymistapa on hyvä ja oikea, eikä lasta pidä toppuutella tai toisaalta pakottaakaan tilanteisiin oman luontaisen tapansa vastaisesti.

Lasten kanssa eläminen on mukavaa, aikuista opettavaa puuhaa. 2000-luvulla lasten kanssa tehdään enemmän ja erilaisia asioita kuin vaikka 1940-luvulla. Tähän on vaikuttanut moni asia: työelämän muutos, vanhempien roolin muutos keskenään ja suhteessa lapseen ja lopulta myös käsitys lapsista. Lasten ei mielletä olevan ”pieniä aikuisia” velvollisuuksineen, ja toisaalta lapsen kunnioittaminen omana itsenään on avannut uudenlaisia mahdollisuuksia lasten kanssa olemiselle. Lapset ovat nykyään myös voimakas vaikuttaja perheen kulutusvalinnoissa. Vanhemmuus on myös murroksessa.

Lasten terveys huolettaa monia vanhempia valtavasti. Lasten terveyteen vaikuttaa hoitomuoto, perintötekijät ja ravinto. Korvatulehduskierre on yleinen monilla pikkulapsilla. Jos välikorvatulehduksia on paljon, harkitaan korvien putkittamista. Useiden peräkkäisten antibioottikuurien ei katsota olevan hyväksi lapsille.

Lapsen kehitys tapahtuu hypäyksittäin. Usein vanhemmat huomaavat vasta hetken kuluttua, miten nopeasti lapsi on kehittynyt. Nytkö hän ryömii jo? Mitä, meneekö hän kouluun? Onko hänellä jo viikset? Henkinen kehitys on huimaa seurattavaa: teini-ikäinen lapsi on jo uskomattoman älykäs keskustelukumppani – ja usein vielä avarakatseisempi ja joustavampi kuin vaikka keski-ikäinen, jo urautunut aikuinen.

Pysy mukana!
Tilaa uutiskirjeemme tästä