Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukainen ruokavalio turvaa D-vitamiinia lukuun ottamatta riittävän energian ja ravintoaineiden saannin. Suomessa koulut ja päiväkodit tarjoavat lapsille hyvää ja monipuolista ruokaa.Meidän oloissamme puutteellisen ravitsemuksen syynä onkin yleensä imeytymishäiriöitä aiheuttava ruuansulatuskanavan sairaus, ruoka-allergian vuoksi liikaa sopeutunut ruokavalio tai jokin muu ravinnon saantiin tai kulutukseen vaikuttava krooninen sairaus..
Kasvun vaiheet
Lasten ja nuorten kasvu voidaan jakaa eri vaiheisiin. Vastasyntyneen koko riippuu perintötekijöiden ja raskauteen liittyvien tekijöiden lisäksi äidin koosta. Pienemmät äidit saavat yleensä pienempiä lapsia. Imeväisiässä pituuskasvu on hyvin nopeaa, mutta hidastuvaa, ja kasvunopeus vaihtelee. Ensimmäisen 1-2 vuoden aikana terveen lapsen kasvu hakeutuu suotuisissa olosuhteissa ravitsemuksen ollessa riittävä perimän mukaisiin raameihin. Imeväisiän kasvuvaihe muuttuu ensimmäisen ikävuoden aikana liukuen lapsuuden kasvuksi, joka jatkuu murrosikään saakka. Murrosiän muutokset hormonierityksessä aikaansaavat kasvupyrähdyksen ja aloittavat kasvulevyjen sulkeutumisen, mikä johtaa pituuskasvun päättymiseen. Hyvin aikainen murrosikä johtaa siis hetkellisesti ikätovereita nopeampaan kasvuun, mutta samalla myös kasvukauden varhaisempaan päättymiseen. Koska lapsuuden kasvuvaihe on tällöin normaalia lyhempi, lapsen loppupituus jää odotettua pienemmäksi.
Kasvukäyrä
Lasten kasvua seurataan neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa kasvukäyrien avulla. Kasvukäyrien muodossa on huomioitu em. kasvuvaiheiden keskimääräinen ajoittuminen. Jos lapsen pituuskasvu siis etenee keskimääräisessä aikataulussa ilman häiriöitä, pituuskasvukäyrä on vaakasuora. Esimerkiksi imeytymishäiriöstä johtuva kasvun hidastuminen näkyy käyrän laskemisena. Normaalia varhaisempi murrosikä taas johtaa aluksi käyrän nousuun ja lopuksi käyrän laskuun alkuperäistä tasoa matalammalle. Koska samanikäisten lasten pituus vaihtelee paljon, painokäyrää ei piirretä lapsen iän vaan pituuden mukaan. Painon noustessa samaa tahtia pituuden kanssa painokäyrä etenee vaakasuoraan. Imeytymishäiriöt johtavat luonnollisesti käyrän laskuun, mutta on tärkeä ymmärtää, että mahdolliset virheet pituuden mittauksessa vaikuttavat suoraan suhteellista painoa kuvaavaan käyrään.
Ravinto ja kasvu
Aliravitsemus hidastaa kasvua ja viivästyttää murrosikää, millä voi olla pysyviäkin haitallisia vaikutuksia lapsen loppupituuteen ja terveydentilaan. Lisäksi esimerkiksi liian vähäinen kalkin saanti lapsuudessa voi vaikuttaa luuston kehitykseen pysyvästikin. Imeväisikä on ravitsemuksellisesti kaikkein herkintä ja riskialtteinta aikaa, minkä vuoksi silloin erityisesti suhteellisen painon kehitystä seurataan tiheään. Pituuskasvun seurannan tärkeys lisääntyy leikki-iästä lähtien. Varhaislapsuuden jälkeen seurantakäynnit harvenevat kasvukauden loppua kohti. Vanhempien koululaisten seurannan tavoitteena on kasvun poikkeavuuksia aiheuttavien sairauksien lisäksi todeta syömishäiriöt ja murrosiän kehityksen ongelmat. Liian runsaasta energiansaannista johtuva ylipaino on nopeimmin ja huolestuttavimmin lisääntyvä ravitsemuksellinen ongelma Suomessa. Sillä on suuri riski jatkua aikuisikään, ja väärin painottuvaan ruokavalioon liittyvä suurentunut sydän- ja verisuonitautien riski voi saada alkunsa jo lapsuusiässä.
Monet edellä kuvatuista ongelmista näkyvät nopeimmin ja selvimmin kasvukäyrissä. Kasvua seuraamalla saadaan seulottua monia hoitoa ja seurantaa vaativia sairauksia, häiriöitä ja ravitsemuksellisia ongelmia tarkempia tutkimuksia varten. Tämä onkin kasvun seurannan tärkein tarkoitus. Toinen seurannan tarkoitus liittyy kasvuun sinänsä. On luonnollista ja monestakin syystä hyvä asia, että ihmiset ovat erimittaisia ja erimuotoisia. Liian suuri tai pieni suhteellinen paino voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia lapsen yleisvoinnissa. Myös lapsen pituuskasvun tapa voi johtaa loppupituuteen, joka poikkeaa niin huomattavasti odotetusta tai keskimääräisestä pituudesta, että se muodostaa ongelmia sinällään. Jos nämä poikkeavuudet huomataan ajoissa, niihin voidaan puuttua. Kasvun seuranta onkin yksi tärkeimpiä ja tehokkaimpia terveydenhuollon välineitä, minkä vuoksi on valitettavaa, että erityisesti koululaisten mittaukset harvenevat koko ajan.
