Kynä putosi, pää tyhjeni

Koneella kirjoittaminen peittoaa nopeudessa ja vaivattomuudessa käsin kirjoittamisen mennen tullen. Onko se hyväksi meille muuten? Ei!

Kun kirjoitat kauppalistan käsin, tartut kynään. Aivoissa aktivoituvat sekä kielialueet ja käden motoriset alueet. Kun kirjoitat maitoa, informaatio sanan kirjaimista kulkeutuu aivoihin etenkin käden liikkeen kautta.

– Kädet ovat hyvin tärkeä osa ihmistä. Tutustumme ympäristöömmekin koskettamalla, aivotutkija Mona Moisala sanoo.

Aivojen käsistä vastaavat alueet kommunikoivat myös muiden, kuten eri aistialueiden kanssa. Nämäkin aivoalueet heräävät, kun yhtä työllistetään.

Kun sormet takovat näppäimistöä, aivojen motoriset alueet aktivoituvat niukemmin. Näppäilyliike on yksitoikkoisempaa, tottuneella kirjoittajalla lähes automaattista.

Kone ei ehkä tyhmennä, mutta se saattaa laiskistaa. Aivot pääsevät helpommalla.

Kun kirjoittaa muistiinpanot käsin, asia jää paremmin muistiin kuin jos kirjoittaa samat tiedot tietokoneella, osoittavat tutkimukset.

– Käsin kirjoittaminen on niin hidasta, että kaikkea ei ehdi kirjoittaa. Siksi pitää tiivistää asiaa, Moisala sanoo.

Hitaus itsessään ei ole aivoille tärkeää, mutta tiivistäminen sen sijaan on. Silloin joutuu poimimaan asiasta olennaisen, ja se laittaa aivot kunnolla töihin.

Kun rustaa pidempää tekstiä käsin, ajatukset pitää työstää päässä etukäteen. Kirjoitetun tekstin korjaaminen jälkikäteen on sen verran vaivalloista. Toisin on, kun kirjoittaa koneella.

Koneella tekstin voi laittaa uusiksi muutamalla leikkaa ja liitä -komennolla. Huolettomampi ote on osoitettu tutkimuksissakin.

– Kun lapset kirjoittivat esseet käsin, lopputulos oli laadukkaampi ja viimeistellympi.

Jos aikomuksenasi on oppia vieraita kieliä, kuten kiinaa tai venäjää, kannattaa tarttua kynään. Aikuisilla tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu, että vieraat kirjaimet oppii nopeammin, kun niitä kirjoittaa käsin.

– Käden liike mukailee kirjaimen muotoa, jolloin aivot saavat siitä lisäinformaatiota. Tämä tehostaa oppimista.

Käsillä tekeminen auttaa myös keskittymään. Tutkimusten mukaan piirtely, neulominen tai käsialan harjoittaminen luennolla helpottaa keskittymistä.

Kynäily kehittää ja pitää yllä käsien hienomotoriikkaa. Yksi tapa treenata aivoja on kirjoittaa heikommalla kädellä.

Jos haluaa ottaa heikomman käden käyttöön tai elvyttää rapistuneen käsialan, se vie aikaa. Aivot vaativat treeniä päivittäin viikkojen ajan.

Jos oikeakätinen alkaa kirjoittaa vasemmalla kädellä, se voi rikastuttaa oikean aivopuoliskon kättä kontrolloivaa liikealuetta. Niiden yhteistyö paranee.

Tarkkuus ja käden hienomotoriikka saattavat parantua. Siitä voi olla hyötyä myös muissa tarkkuutta vaativissa tehtävissä.

Käsin kirjoittaminen parantaa ajattelua, mutta se on ollut myös arvostelun väline. Kaunista käsialaa on pidetty osoituksena hyvästä syntyperästä, älykkyydestä tai taiteellisuudesta. Huonoa käsialaa on arvotettu päinvastoin.

– Ei ole tieteellisesti todistettu, että käsiala kertoisi ihmisen persoonallisuudesta tai kyvyistä luotettavasti.

Se on selvää, että käsin kirjoittaminen tuo ilmaisun vapautta. Voimme täyttää tyhjän paperin kuten haluamme. Tekstinkäsittely ohjelma asettaa jo sellaisenaan rajoituksia ilmaisulle.

Mitä aivotutkija ajattelee siitä, ettei kaunokirjoitusta enää opeteta koulussa?

Moisala ei ole huolissaan. Aivoille lienee sama, kirjoittaako kaunoa vai tikkukirjaimia.

– Lapsi ei luultavasti mene pilalle, vaikka hän ei kirjoittaisi käsin lainkaan.

Mutta vaikutusta sillä on, jos koululainen ei harjoittele kirjoitusta lainkaan. Hän ei opi yhtä kärsivälliseksi. Koneella kirjoittaminen on nimittäin myös käsin kirjoitusta lyhytjänteisempää.