Liikunnan harrastamiseen liittyy vahvasti elämyksellisyys. Mielihyvän kokeminen ja onnistuminen liikunnan harrastamisessa kannustaa ja motivoi jatkamaan. Erityisesti lapsilla liikunnan riemu perustuu pitkälti uusien ja jännittävien elämyksien kokemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että leikki on erinomainen väline liikuttamaan lasta.
Liikunnan sisältö lapsen ehdoilla
Lasten liikunnalla on merkittävä rooli minäkuvan kehityksessä, itseluottamuksen rakentamisessa ja vuorovaikutustaitojen oppimisessa. Lapsen liikunnallista kehitystä tukee parhaiten se, että hänelle annetaan mahdollisuus monipuoliseen kokeilemiseen ja yrittämiseen. Erityisen riemukkaita liikuntatuokiot voivat olla silloin, kun lapset suunnittelevat liikunnan sisällön itse, tai kun heillä on ainakin merkittävä rooli aikuisen ohjaajan johdolla tapahtuvan liikuntatuokion toteutuksessa.
Lasten liikunnan toteutuksessa on tärkeä korostaa vertailua omaan itseen. Näin ollen leikkimielisissä kilpailuissa kaikilla on hauskaa ja jokainen on voittaja. Positiivinen kannustus, yrittäminen, oppiminen, yksilöllinen kehityksen seuraaminen ja ennen kaikkea liikunnan hauskuutta todentavat naurunremakat kuuluvat onnistuneeseen lasten liikuntatuokioon.
Lapsen liikunta-aktiivisuus ennustaa liikunnan harrastamista aikuisena
On arvioitu, että terveyden kannalta riittävästi liikuntaa harrastaa hieman alle puolet nuorista. Kuitenkin alle 10-vuotiailla riittävästi liikkuvien osuus on suurempi kuin murrosikäisillä. Meidän vanhempien on hyvä muistaa että lapsen pysyvän liikuntaharrastuksen syntymistä vahvistaa, kun liikunta on perheen yhteinen harrastus. Lisäksi jo lapsena tai nuorena aloitettu liikunnan harrastaminen on yhteydessä liikunnan harrastamiseen myös aikuisiällä.
Liikuntasuositus lapselle
Tämänhetkiset liikuntasuositukset ohjeistavat lapsia liikkumaan vähintään 60 minuuttia, mutta mielellään 90 minuuttia päivittäin. Lapsille suositeltavan päivittäisen liikunnan pitää olla riittävän runsasta ja monipuolista. Liikuntaa sävyttää voimakkaasti leikki, mutta fyysinen kuormittavuus voi vaihdella keveästä hyvinkin vauhdikkaaseen ja kuormittavaan liikuntaan. Käytännössä päivittäin liikunta-annos voisi muodostua esimerkiksi reippaasti kävellyistä koulumatkoista, välituntiliikunnasta, pallopeleistä kavereiden kanssa ja vaikkapa isän apurina imuroinnissa toimimisesta.
Huomio murrosikäisiin
Pienellä vastasyntyneellä lapsella on luontainen tarve liikkua ja hieman myöhemmin leikki liikuttaa lasta. Kasvavan lapsen liikunnan perustaidot luovat pohjan toimintakyvylle ja uusien taitojen oppimiselle. Pieni lapsi liikkuu siis luonnostaan paljon ja oppii uusia taitoja uskomattoman nopeasti, jolloin huomiota ei tarvitse kiinnittää liikunnan määrään.
Lapsen varttuessa tilanne muuttuu. Todennäköisesti lasten ja nuorten liikunnan edistämisen tärkein kohderyhmä on murrosikäiset. Murrosikää kohti tultaessa leikkeihin liittyvän liikunnan määrä vähenee. Lisäksi nykyinen teknologiayhteiskuntamme tarjoaa kiinnostavia ja houkuttelevia tapoja viettää vapaa-aikaa esimerkiksi tietokonepelien räiskyvässä maailmassa. Valitettavasti tietokonepelien parissa vietetty aika on usein pois fyysisistä aktiviteeteista. Onkin hyvä pitää mielessä, että koti, koulu ja oma lähialueen ohjattu liikunta ovat keskeisimpiä lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseen vaikuttavia tekijöitä.
