Raskauden ehkäisy

Raskauden ehkäisyn tarkoituksena on estää raskaaksi tuleminen. Ehkäisymenetelmiä on useita, joista osa on hormonaalisia, osa mekaanisia ja osa on ns. luonnonmenetelmiä. Menetelmien teho vaihtelee suuresti. Tehokkaimpia ovat hormonaaliset sekä mekaaniset ehkäisymenetelmät, epävarmimpia ajoitukseen perustuvat.

Hormonaalisia ehkäisymenetelmiä ovat mm. e-pillerit, ehkäisyrengas, ehkäisykapseli ja ehkäisylaastari.

Yhdistelmäehkäisyvalmiste sisältää kahta hormonia: estrogeenia (naissukuhormoni) ja progestiinia (keltarauhashormoni). Yhdistelmävalmisteen teho perustuu siihen, että se estää munasolun irtoamisen. Keltarauhashormonivalmiste puolestaan sisältää vain keltarauhashormonia. Keltarauhashormoni saattaa estää munasolun irtoamisen, mutta ennen kaikkea se muuttaa kohdunkaulan limakalvon siittiöitä läpäisemättömäksi. Hormonit voidaan annostella joko suun, ihon tai emättimen limakalvon kautta.

Yhdistelmävalmisteista yleisimmin käytettyjä ovat suun kautta annosteltavat tabletit eli e-pillerit. Eri yhdistelmäpillereiden hormonimäärät ja ominaisuudet ovat hieman toisistaan poikkeavia, ja joskus sopivimman hormoniyhdistelmän löytäminen vaatii kokeilemista.

Mekaanisia menetelmiä ovat kohdomi, kierukka, pessaarit ja ehkäisyvaahdot. Kondomin periaatteena on estää siittiöiden pääsy munasolun luokse muodostamalla fyysinen este. Käytössä on myös kondomissa olevia kemikaaleja, jotka heikentävät siittiöiden toimintaa.

Ehkäisykierukka on t-kirjainta muistuttava esine, joka asetetaan kohtuonteloon. Kierukka voi olla joko kupari- tai hormonikierukka. Kierukan teho perustuu siihen, että se muuttaa kohdun limakalvon sellaiseksi, ettei hedelmöittynyt munasolu pysty kiinnittymään siihen. Hormonikierukka erittää siis vielä lisäksi progestiinia, jolla on myös ehkäisytehoa.

Muita mekaanisia menetelmiä ovat pessaarit sekä ehkäisyvaahdot. Pessaari on kuppimainen esim. lateksista tai polyuretaanista valmistettu ehkäisin, joka asetetaan kohdun ulkosuulle esteeksi siittiöiden kululle. Usein pessaarin kanssa käytetään yhtäaikaisesti ehkäisyvaahtoa. Ehkäisyvaahto on emättimeen asetettavaa vaahtoa, joka on siittiöille haitallista. Siittiöiden jouduttua ehkäisyvaahdon kanssa tekemisiin, niiden kyky hedelmöittyä tuhoutuu.

Ajoitustekniikat perustuvat ovulaation eli munasolun irtoamisen ennustamiseen. Ajoitustekniikat ovat melko epäluotettavia raskauden ehkäisyn menetelmiä. Jotta ajoitusmenetelmää voisi käyttää, tulee kuukautiskierron olla säännöllinen, lisäksi tulee olla ymmärrys siitä, mitä missäkin vaiheessa naisen kuukautiskiertoa tapahtuu ja milloin hedelmöittyminen on mahdollista.

Myös abortin jälkeisestä ehkäisystä tulisi sopia jo ennen aborttia aborttilausunnon kirjoittavan lääkärin kanssa. Hormonitoiminta palautuu nopeasti raskauden ensikolmanneksen aikana tehdyn abortin jälkeen. Ensimmäinen ovulaatio voi tapahtua jo kahden viikon kuluttua toimenpiteestä ja puolet naisista ovuloi kolmannen viikon loppuun mennessä.

Ehkäisy tulee aina valita yksilöllisesti ja kunkin henkilön tarpeiden, vaatimusten ja terveydentilan mukaan.