Terve.fi

Jälkiehkäisy



Jälkiehkäisy

Jälkiehkäisyä tarvitaan esimerkiksi silloin, jos kondomi pettää, luiskahtaa pois paikoiltaan tai jos ehkäisy on kokonaan unohtunut. 
Teksti Toimitus

Jälkiehkäisyn lääkehoito

Jälkiehkäisytabletti tehoaa sitä paremmin, mitä nopeammin se otetaan suojaamattoman yhdynnän jälkeen. Jälkiehkäisyn tehoon vaikuttaa myös se, mihin kohtaan kuukautiskiertoa suojaamaton yhdyntä ajoittuu. Irronnut, hedelmöittymiskykyinen munasolu on kehossa noin 24 tunnin ajan.

NorLevo-niminen jälkiehkäisyvalmiste sisältää levonorgestreelia. Pakkaukseen kuuluu yksi tabletti, joka otetaan mieluimmin 12 tunnin ja viimeistään 72 tunnin (3 vrk) kuluttua yhdynnästä. 12 tunnin sisällä otettaessa ehkäisyteho on yli 99 prosenttia. Jälkiehkäisypillerin sisältämä levonorgestreeli on keltarauhashormonia, jota käytetään tavallisissakin ehkäisypillereissä, hormonimäärä on vain suurempi. Jälkiehkäisypilleri muuttaa kohdun limakalvon sellaiseksi, ettei hedelmöittynyt munasolu tartu siihen. Mikäli lääkkeen ottaa 12 tunnin kuluessa suojaamattomasta yhdynnästä on raskauden todennäköisyys 0.5 %, ja mikäli lääkkeen ottoon on mennyt yli 48 tuntia, on raskauden todennäköisyys 3 %.

EllaOne-niminen valmiste sisältää ulipristaaliasetaattia. Valmiste on myös saatavilla apteekista ilman lääkärin reseptiä. Pakkauksessa oleva yksi tabletti otetaan suun kautta mahdollisimman pian suojaamattoman yhdynnän jälkeen, viimeistään 120 tunnin kuluttua (5 vuorokautta) yhdynnästä. Jälkiehkäisyyn käytettäessä sen ensisijainen vaikutusmekanismi on ovulaation estäminen tai viivyttäminen LH:n eli luteinisoivan hormonin nousemisen estämisen kautta.

Jälkiehkäisyvalmisteiden sivuvaikutuksena voi olla mm. pahoinvointia, joka kestää muutaman tunnin. Jos tabletin oton jälkeen oksentaa kolmen tunnin sisällä, on hyvä hankkia uusi pakkaus ehkäisytehon varmistamiseksi. Myös vuotohäiriöt ovat melko tavallisia jälkiehkäisytabletin käytön jälkeen. Seuraavat kuukautiset voivat esimerkiksi tulla normaalia aikaisemmin. Jos kuukautisia ei ala kuulua, on syytä tehdä raskaustesti.

Ei-lääkkeellisenä menetelmänä lääkäri voi asentaa kuparikierukan, ja sitä voidaan käyttää 120 tuntiin suojaamattoman yhdynnän jälkeen. Kuparikierukka on jälkiehkäisymenetelmänä tehokkain. Sen vaikutusmekanismi perustuu siihen, että se heikentää siittiöiden liikkuvuutta ja estää alkion kiinnittymisen kohdun limakalvoon. Käyttäjistä on tullut raskaaksi vain 0.1 %. Se voidaan asettaa synnyttäneille että synnyttämättömille.

Lähde:

Raskauden ehkäisy, Käypä hoito-suositus, 2017.

ICD-10:

Z30.3 Yhdynnän jälkeinen ehkäisy

Julkaistu: 27.9.2018