Ehkäisy

Ehkäisyn tarve muuttuu elämäntilanteiden mukaan. Täältä saat tietoa eri ehkäisymenetelmistä!

Ehkäisy on omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista. Ehkäisy estää epätoivotut raskaudet ja sukupuolitaudit. Kun ehkäisy on kunnossa, seksistä voi nauttia huoletta.

Kaikki ehkäisymenetelmät eivät sovi kaikille. Kun valitsee sopivaa keinoa, kannattaa tarkistaa oma terveydentila ja miettiä käytännön asioita. Muistanko ottaa e-pillerit joka päivä vai sopisiko minulle paremmin pitkäaikainen ehkäisymenetelmä, kuten ehkäisykapseli tai kierukka? Tarvitsenko suojaa myös sukupuolitauteja vastaan? Onko minulla riskitekijöitä, jotka estävät e-pillereiden käytön? Millaiset kuukautiset minulla on, ja miten ehkäisymenetelmä vaikuttaa niihin?

E-pillerit eli yhdistelmäehkäisypillerit, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari sisältävät sekä estrogeenia että keltarauhashormonia. E-pillerit eivät sovi kaikille. Aurallinen migreeni estää niiden käytön. E-pillerit kasvattavat hieman laskimotukosriskiä. Siihen vaikuttavat myös ylipaino, tupakointi tai kohonnut verenpaine.

Hormonikierukka, ehkäisykapseli ja minipillerit sisältävät vain keltarauhashormonia. Hormonikierukka on pitkäaikainen ehkäisymenetelmä, joka sopii kaikenikäisille, myös synnyttämättömille naisille. Se on hyvä vaihtoehto myös ylipainoisille. Hormonikierukka suojaa kohdun limakalvoa liikakasvulta ja kohtusyövältä, jotka voivat liittyä ylipainon aiheuttamiin vuotohäiriöihin.

Hormonikierukka vähentää usein kuukautisvuotoa. Sitä käytetään myös kuukautiskipujen hoitoon. Kierukka sopii myös migreenistä kärsiville.

Moni nainen kokee, ettei halua kuormittaa kehoa lääkkeillä tai sotkea luonnollista hormonitoimintaa. Luonnonmukaisinta olisi kuitenkin olla raskaana tai imettää jatkuvasti. Harva haluaa sitä. Jos hormoniehkäisyä ei voi tai halua käyttää, olemassa on turvallisia vaihtoehtoja: kuparikierukka ja kondomi.

Kuparikierukka on hormoniton ehkäisymenetelmä. Se ehkäisee raskautta kuparilangan avulla. Haitta on, että kuparikierukka voi lisätä kuukautisvuoden määrää.

Kondomi on puolestaan ainoa ehkäisykeino, joka suojaa sukupuolitaudeilta. Kondomia kannattaa käyttää uusissa suhteissa aina, vaikka nainen söisi lisäksi e-pillereitä tai hänellä olisi kierukka.

Kyselyiden mukaan muutama prosentti suomalaisnaisista käyttää ehkäisyksi ”muita menetelmiä”, kuten varmoja päiviä ja keskeytettyä yhdyntää.

Varmat päivät tarkoittavat kuukautiskierron ajankohtaa, jolloin nainen ei voi tulla raskaaksi. Näiden päivien laskeminen ja ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, koska keho ei ole kone, joka toimii aina samalla tavalla. Lisäksi siittiöt voivat pysyä elinvoimaisina naisen sisällä usean päivän ajan.

Keskeytetty yhdyntä tarkoittaa yhdyntää, jossa mies vetää peniksensä emättimestä ennen kuin saa siemensyöksyn ja laukeaa sitten muualle. Tarkoitus on estää siittiöiden pääsy emättimeen ja siten myös raskaus. Tämä vähentää riskiä tulla raskaaksi mutta ei estä sitä.

Seksisuhteet ja pariskunnat ovat erilaisia. Vaikka varmat päivät tai keskeytetty yhdyntä eivät ole suositeltavia ehkäisymenetelmiä, ne voivat olla osa seksiä, jos raskaus olisi iloinen asia.

Jos toiveena on pysyvä ja lopullinen ehkäisymenetelmä, sterilisaatio on yksi vaihtoehto. Se voidaan tehdä niin naiselle kuin miehelle.

Kaikkien kannattaa huolehtia ehkäisystä. Toimivan ehkäisyn käyttäminen on huolenpitoa omasta hyvinvoinnista. Stressi mahdollisista sukupuolitaudeista, ei-toivotusta raskaudesta tai aborttiin päätyminen kuormittavat raskaasti kehoa ja mieltä.

Terve.fi

Hormonikierukka, seksuaaliterveys ja kivut

Hei, Olen 29-vuotias nainen, ja käytössä olevana ehkäisymenetelmänä minulla on ollut pitkään hormonikierukka (Mirena, edellinen asetettu elokuussa 2013). Kierukan aikana kuukautiseni ovat jääneet pois liki kokonaan, mutta tämän syksyn aikana epäsäännöllinen tiputteluvuoto on lisääntynyt (päivä tai pari n. 2 viikon välein tai harvemmin). Näihin vuotoihin liittyy myös kuukautiskipujen kaltaista kipuilua. Viime aikoina samanlaista, kuukautiskipujen kaltaista kipua on alkanut esiintyä myös (itsetyydytykseen liittyvän) orgasmin yhteydessä. Kipu ei sinänsä kestä kuin joitakin sekunteja (aivan kuin kohtu kouristelisi hetken) mutta toki se on hieman häiritsevää. Yhdynnän aikana saan harvoin orgasmia (vaikka se muuten miellyttävää onkin) joten siinä tämä kipuilu ei sinänsä ole ongelma, mutta olen ehkä hieman alkanut pelkäämään että kipua alkaa esiintyä myös yhdynnässä. Voivatko kivut johtua hormonikierukasta, onko mahdollista että se on jotenkin kääntynyt väärään asentoon? Kierukan langat lyhennettiin pian asettamisen jälkeen, eikä sitä ole sen kummemmin tarkistettu vuosiin. Olen myös miettinyt, voiko kipuilu johtua jonkinlaisesta syyllisyyden tunteesta tai tunnesolmusta. Nykyinen parisuhteeni on pitkään jatkunut etäsuhde (johon suhtaudun eräänlaisena etä-avoliittona), joten itsetyydytys on ainakin minulla aina kuulunut osaksi suhdettani enkä pidä sitä minään ongelmana. Tämän lisäksi minulla on kuitenkin meneillään ihastuminen suhteen ulkopuoliseen henkilöön. Olemme puhuneet asiasta paljon pitkäaikaisen kumppanini kanssa, ja hän suhtautuu avoimen suhteen mahdollisuuteen hyväksyvästi. Ihastuksen tunne tähän kolmanteen osapuoleen on molemminpuolinen, joten olemme ilmeisesti aloittamassa jonkinlaista heilastelua. (Jos siihen tulee sisältymään seksiä, käytämme luonnollisesti ainakin alkuun kondomia, koska oman terveyteni lisäksi olen vastuussa myös kumppanini terveydestä). Hormonikierukalle suositeltu viiden vuoden käyttöaika on menossa umpeen ensi kesänä. Terveyskirjastosta luin kuitenkin, että hormonikierukan käyttöaikaa voisi pidentää seitsemään vuoteen. Tämä voisi olla minulle mieluisa ratkaisu, jos kivut eivät liity hormonikierukkaan ja ehkäisyteho säilyy. En kuitenkaan ole erityisen innokas laittamaan uutta hormonikierukkaa nyt, koska biologinen kello tikittää ja arvelen että saatan/saatamme yrittää raskautta seuraavan viiden vuoden aikana. Millä perusteilla hormonikierukoiden käyttöaikoja voidaan pidentää? Jos kuukautisoireiluni on lisääntymään päin, kertooko se siitä että hormonikierukan sisältämä hormoni on loppumassa, ja ehkäisyvaikutuskin on näin heikompi?

Terve.fi

Aurallinen migreeni + e-pillerit

Hei! Olen 21-vuotias nuori nainen (173 cm, 63 kg). Hakeuduin hiljattain YTHS:n terveydenhoitajan vastaanotolle saadakseni reseptin e-pillereitä varten. Vastaanotolla kuitenkin selvisi, ettei minulle suositella e-pillereitä, koska minulla on ollut aurallisia migreenikohtauksia (aivoinfarktivaara?). Terveydenhoitaja kuitenkin sanoi, että voimme yrittää saada lääkäriltä reseptin e-pillereihin, jos niin haluan. Lääkäri suostui kirjoittamaan minulle reseptin GESTINYL 20/75 e-pillereihin. Nyt olen kuitenkin alkanut miettiä uudestaan, kannattaako minun aloittaa noiden pillereiden syömistä vai ei. Minulla oli ala-asteen lopulla ja yläasteen alussa muutamia aurallisia migreenikohtauksia. Sen jälkeen minulla on muistaakseni ollut vain yksi aurallinen migreeni, noin vuosi sitten. Migreeni alkaa näköhäiriöillä, jolloin näkökentässä menee ”matoja” ja myöhemmin alkaa kova päänsärky. Tavallista päänsärkyä minulla on silloin tällöin. En tupakoi ja harrastan melko säännöllisesti liikuntaa. Kuukautiseni ovat aina olleet hieman epäsäännölliset, aika runsaat ja välillä myös todella kivuliaat. Toivoisin, että e-pillerit auttaisivat myös näihin vaivoihin, mutta ensisijaisesti haluan aloittaa ne ehkäisytarkoituksessa. En ole syönyt e-pillereitä aikaisemmin. Kuinka suuri ja tarkalleen millainen riski yhdistelmäehkäisypillereiden syömiseen siis liittyy, jos on aurallinen migreeni? Ilmeisesti riski ei ainakaan ole kovin iso, koska lääkäri minulle nuo pillerit kuitenkin kirjoitti? Onko tämä kyseinen pillerimerkki paras vaihtoehto, vai olisiko joku toinen merkki minulle sopivampi? En mielellään haluaisi aloittaa minipillereitäkään, koska pelkään, että kuukautiskiertoni menee niistä täysin sekaisin. Ymmärrän, etteivät e-pillerit koskaan ole täysin riskittömiä, mutta onko riski paljonkin suurempi minun kohdallani? Haluaisin vielä saada toisen lääkärin mielipiteen asiasta ennen kuin aloitan pillereiden syömisen.. Kiitos paljon avusta!