Raskauden ehkäisyn tarkoituksena on estää raskaaksi tuleminen eri elämäntilanteissa. Ehkäisymenetelmiä on tarjolla useita, joista osa on hormonaalisia, osa mekaanisia ja osa on ns. luonnonmenetelmiä. Menetelmien teho vaihtelee suuresti. Tehokkaimpia ovat hormonaaliset sekä mekaaniset ehkäisymenetelmät, huonoimpia ajoitukseen perustuvat.
Tästä koosteartikkelista löydät tietoa eri ehkäisymenetelmistä, joista palvelussa on julkaistu artikkeleita.
Raskauden ehkäisy-lääkärikirja
Lue lääkärin kirjoittama seikkaperäinen artikkeli, jossa listataan raskauden ehkäisyn menetelmät, kunkin vaihtoehdon hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus eri elämäntilanteissa. Artikkelissa myös mielenkiintoinen taulukko eri menetelmien tehokkuudesta raskauden ehkäisymenetelmänä.
Tutustu raskauden ehkäisy -artikkeliin
Ehkäisyrengas
Ehkäisyrengas on läpinäkyvä ja joustava rengas, joka sisältää yhdistelmäehkäisypillereistäkin tuttuja naishormoneja ehkäisten ovulaation. Ehkäisyrenkaan käyttö aloitetaan kuukautiskierron 1.-5. päivien aikana. Nainen asettaa itse renkaan syvälle emättimeen, ja käyttää sitä yhtämittaisesti kolmen viikon ajan, jonka jälkeen se poistetaan. Tänä aikana tulee tyhjentymisvuoto. Viikon kuluttua emättimeen asetetaan taas uusi rengas.
Ehkäisylaastari
Iholle kiinnitettävä ehkäisylaastari on helppo ehkäisymenetelmä. Oikein käytettynä sen ehkäisyteho on yhtä luotettava kuin e-pillereiden, eli 99 prosenttia. Ehkäisylaastari vapauttaa ihon läpi verenkiertoon hormoneja tasaisesti. Laastari vaihdetaan viikon välein, ja kolmen laastarin jälkeen pidetään viikon tauko, jolloin tulee tyhjennysvuoto.
Ehkäisylaastarin käyttöaiheet ja käyttö
Hormonikierukka
Hormonikierukka on keltarauhashormonia sisältävä ehkäisyvalmiste, joka asetetaan kohdun sisälle lääkärin vastaanotolla. Kierukka on hyvä vaihtoehto pitkäaikaisen ehkäisyn tarpeessa oleville. Hormonikierukkaa käytetään myös runsaiden ja kivuliaitten kuukautisten hoidossa, ja tässä tilanteessa se on Kelan peruskorvattava sairauden hoitoon käytettävä lääke.
Kenelle hormonikierukka sopii?
Kuparikierukka-potilasohje
Kuparikierukka on kohdunsisäinen ehkäisyväline, joka sopii vakinaisen parisuhteen pitkäaikaiseen raskaudenehkäisyyn. Se asetetaan lääkärin vastaanotolla kohdun sisälle ja vaihdetaan viiden vuoden käytön jälkeen. Sen etuna on huolettomuus – kun kierukka on asetettu, siitä ei tarvitse huolehtia ennen seuraavaa vaihtokertaa.
Kuparikierukka on edelleen hyvä vaihtoehto
Kondomin käyttö
Kondomit ovat mekaanisia ehkäisyvälineitä, jotka valmistetaan lateksista ja synteettisestä materiaalista, esim. polyuretaanista. Kondomi on ainoa ehkäisyväline, joka suojaa oikein käytettynä seksitaudeilta. Kondomia käyttämällä ei myöskään tule suunnittelemattomia raskauksia.
Näin käytät kondomia, 10 yleisintä virhettä kondomin kanssa
Jälkiehkäisy-potilasohje
Jälkiehkäisy eli katumuspilleri ei kuulu varsinaisesti ehkäisymenetelmiin vaan sitä käytetään, jos ehkäisy on pettänyt tai on ollut suojamattomassa yhdynnässä, eikä raskaus ole toivottavaa. Jälkiehkäisy perustuu yhdynnän jälkeen otettuun lääkkeeseen joka useimmiten, mutta ei 100 prosenttisesti, estää hedelmöittymisen.
Abortin jälkeinen ehkäisy
Hormonitoiminta palautuu nopeasti raskauden ensikolmanneksen aikana tehdyn abortin jälkeen. Ensimmäinen ovulaatio voi tapahtua jo kahden viikon kuluttua. Niinpä ehkäisy pitäisi aloittaa hyvissä ajoin jo ennen ensimmäisiä raskaudenkeskeytystä seuraavia kuukautisia. Hormonaalinen ehkäisy voidaan aloittaa välittömästi toimenpiteen jälkeen. Kierukka voidaan asettaa raskaudenkeskeytystoimenpiteen yhteydessä.
Synnytyksen jälkeinen ehkäisy
Synnytyksen jälkeisen ehkäisyn valintaan vaikuttaa oleellisesti se, imettääkö äiti vai ei. Ei-imettävä äiti tarvitsee ehkäisyä heti yhdyntöjen alkaessa hedelmällisyyden nopean palautumisen vuoksi. Ei-imettävällä äidillä on laaja valikoima ehkäisyvaihtoehtoja. Imettävän äidin ehkäisymenetelmiä ovat keinot, joilla ei ole vaikutusta imeväiseen eikä maidon määrään tai sen koostumukseen.
