Terve.fi

Kuparikierukka ehkäisyvälineenä -potilasohje

Kuparikierukka ehkäisyvälineenä -potilasohje
Kuparikierukka on kohdunsisäinen ehkäisyväline. Kuparikierukka sopii pitkäaikaiseen raskaudenehkäisyyn. Kuparikierukka on huoleton - kun kuparikierukka on asetettu, siitä ei tarvitse huolehtia ennen seuraavaa vaihtokertaa. Lue lisää aiheesta kuparikierukka.
Teksti

Julkaistu 15.1.2014

Kuparikierukka on kohdunsisäinen ehkäisyväline, joka sopii vakinaisen parisuhteen pitkäaikaiseen raskaudenehkäisyyn. Se asetetaan lääkärin vastaanotolla kohdun sisälle ja vaihdetaan viiden vuoden käytön jälkeen. Ensisijaisesti käytetty synnyttäneillä, koska ehkäisyteho ei aivan yhtä varma kuin muilla menetelmillä ja koska nuorilla esiintyy enemmän sisäsynnytintulehduksia. Sen etuna on huolettomuus – kun kierukka on asetettu, siitä ei tarvitse huolehtia ennen seuraavaa vaihtokertaa.

Vaikutusmekanismi

Kuparikierukan vaikutusmekanismia ei täysin vielä tunneta. Kyse on paikallisesta vaikutuksesta kohdun- ja kohdunkaulan limakalvoon. Näin siittiöiden liikkuminen ja munasolun kiinnittyminen estyvät ja raskauden eteneminen estyy. Tutkijat ovat tutkineet erilaisia biokemiallisia yhdisteitä verestä sekä geenien ilmentymistä kohdun limakalvon soluissa ja verrannut näiden tasoja kuparikierukan käyttäjillä sekä muilla naisilla. Selkeää selitystä vaikutuksen taustalle ei ole vielä löydetty.

Kuparikierukka, käyttö

Kuparikierukka on ensisijaisesti käytössä synnyttäneillä naisilla. Etenkin yli 35-vuotiailla, joilla on esteitä yhdistelmäehkäisyvalmisteille, esimerkiksi tupakointi tai laskimotukokset, valmiste on käyttökelpoinen. Kuparikierukan käyttö on mahdollista myös imetyksen aikana, eikä sen käyttö aiheuta muutoksia imetykseen. Kuparikierukkaa voidaan käyttää myös jälkiehkäisyssä ja turvaamaan ehkäisy seuraavaksi viideksi vuodeksi. Jälkiehkäisyssä kierukka asetetaan viimeistään kuudentena päivänä suojaamattomasta yhdynnästä. Tällöin on muistettava myös sukupuolitautien mahdollisuus, sillä kierukka ei suojaa sukupuolitaudeilta, joihin ainoa suojaava keino on käyttää kondomia yhdynnän aikana.

Vasta-aiheita kuparikierukan käytölle ovat mm. raskaus, sisäsynnytintulehdus, synnytinelinten pahanlaatuisen kasvaimen epäily, kupariallergia, lisääntynyt vuototaipumus, aiempi kohdunulkoinen raskaus, runsaat vuodot tai ylimääräinen vuoto emättimestä, mitä ei olla tutkittu.

Kierukkaa varten tarvitaan resepti lääkäriltä. Kierukka haetaan apteekista ja varataan vastaanottoaika yleislääkärille tai gynekologille kuukautisvuodon ajankohdalle.

Ennen kierukan asetusta tarkistetaan PAPA-näyte. Jos viimeisen kahden vuoden aikana otetussa näytteessä tulos on ollut luokka I, ei uutta näytettä vaadita.

Kierukka olisi tarkoitus asettaa kohtuonteloon viimeistään kymmenen päivän kuluttua vuodon alusta. Lääkäri asettaa kierukan kohtuonteloon asettimen avulla. Toimenpiteeseen voi liittyä lievää kiputuntemusta ja toimenpiteen jälkeen voi muutaman päivän ajan olla kuukautiskipumaisia tuntemuksia. Tämän vuoksi suositellaan otettavaksi muutama tunti ennen toimenpidettä tulehduskipulääke, esim. ibuprofeenia 600 mg tai parasetamolia 1 g, ja lääkitystä voidaan tarvittaessa jatkaa muutama päivä toimenpiteen jälkeen.

Tarvittaessa potilas käy terveydenhoitajan seurannassa alkuun puoli vuotta asetuksen jälkeen, minkä jälkeen vuoden välein. Lääkäriin voi olla yhteydessä ongelmien ilmetessä tai uuden kierukan asetuksen ajankohdan lähestyessä.

Kuparikierukka, haittavaikutukset

Kuparikierukka saattaa aiheuttaa pitkittyvää kipua, tällöin kierukka saattaa olla väärässä asennossa kohtuontelossa tai tulossa pois. Joskus kuparikierukka runsastuttaa vuotoja, tekee niistä pidempiä ja kivuliaampia. Tämän vuoksi runsaat kivuliaat kuukautiset ovat suhteellinen vasta-aihe kuparikierukan käyttöönotolle. Jos vuodot runsastuvat häiritsevästi, voidaan kokeilla hoidoksi tulehduskipulääkkeitä tai vaihtaa ehkäisyväline hormonikierukkaan.

Joskus hyvin harvoin kierukka pääsee poistumaan kohtuontelosta kohdunkaulankanavaan, tällöin kierukan langat näkyvät pitkällä (normaalisti noin 3 cm näkyvillä) ja lääkäri poistaa kierukan.

Sisäsynnytinelinten tulehduksia esiintyy jonkin verran enemmän kuparikierukan käyttäjillä ja bakteerivaginoosia (emättimen bakteerikannan tasapainon häiriö) on useammin. Kierukan käyttäjillä esiintyy myös muihin verrattuna useammin actinomycestä (aktinomykeetti-sädesienen aiheuttama infektio). Actinomyces näkyy PAPAssa, ja mikäli tästä koituu oiretta, kuten valkovuotoa, kierukan käyttäjälle, tulee kierukka poistaa ja tulehdus hoitaa.

Teho

Pearlin luku ensimmäisenä käyttövuonna 1 ja myöhempinä käyttövuosina 1,7-2,2 (Pearlin luku tarkoittaa, kuinka moni 100 kierukkaa käyttävästä naisesta tulee raskaaksi vuoden aikana). Kuparikierukka voidaan joidenkin tutkimusten mukaan verrata lähes yhtä tehokkaaksi kuin naisen kirurginen sterilisaatio. Täten kuparikierukka on luotettava ehkäisymenetelmä, etenkin kun sen luotettavuuteen ei vaikuta käyttäjän toimenpiteet, kuparikierukka on paikoillaan 5 vuotta eikä sen käytöstä tarvitse huolehtia.

Lähteet:

Lääkärin käsikirja Kustannus Oy Duodecim

Naistentaudit ja synnytykset Kustannus Oy Duodecim

Pharmaca Fennica

Kaneshiro B, Aeby T, Long-term safety, efficacy, and patient acceptability of the intrauterine Copper T 380A contraceptive device. Int.J Womens Health 2010 aug 9;2:211-20

Kommentoi »