Hormonaalinen raskauden ehkäisy: ehkäisyimplantaatit -potilasohje

Ehkäisyimplantaatti on keltarauhashormonia sisältävä kapseli, joka asetetaan paikallispuudutuksessa olkavarren sisäsivulle ihon alle. Sieltä hormonia vapautuu tasaisesti pieniä määriä elimistöön ja vaikuttaa sisäsynnyttimiin munasolun hedelmöittymistä ehkäiseväksi. Ehkäisyimplantaatti on hyvä ja tehokas vaihtoehto pitkäaikaiseen ehkäisyyn ja niille, joille estrogeenia sisältävät valmisteet eivät sovi.

Vaikutusmekanismi

Ehkäisyimplantaatit sisältävät progestiinia eli keltarauhashormonia, joko levonorgestreelia tai etonogestreelia. Levonorgestreeli paksuntaa kohdunkaulan limaa siten, että siittiöiden kulkeutuminen läpi estyy, eivätkä näin pääse hedelmöittämään munasolua. Osalla se myös estää ovulaatiota. Etonogestreelin vaikutusmekanismi perustuu ovulaation estoon.

Käyttö

Ehkäisyimplantaatti on hyvä vaihtoehto pitkäaikaiseen ehkäisyyn vakituisessa parisuhteessa. Sen käyttöä on tutkittu 18-40-vuotiailla ja todettu turvalliseksi sekä tehokkaaksi. Koska valmiste sisältää vain progestiinijohdannaista, sopii valmiste niille, joille estrogeenivalmisteet ovat aiheuttaneet sivuvaikutuksia. Kapseli sopii myös käytettäväksi imetyksen aikana. Kapselin etuna on se, että potilaan hoitomyöntyvyys ei vaikuta tehoon, toisin sanoen koska valmisteen käytöstä ei tarvitse huolehtia päivittäin on sen teho luotettava.

Ensin on poissuljettava raskauden mahdollisuus. Lääkäri kirjoittaa reseptin, jolla potilas hakee apteekista ehkäisykapselin. Kapselin mukana tulee asetin, jonka avulla valmiste viedään ihon alle. Lääkäri puuduttaa olkavarren sisäsyrjältä noin 8 cm kyynärnivelen yläpuolelle alueen, johon kapseli asettimen avulla viedään. Etonogestriilin käyttöikä on n. kolme vuotta ja levonorgestreelin viisi vuotta. Naisen paino vaikuttaa implantaatin vaihtovälin kestoon, siten, että yli 60 kg painavilla vaihtoa tulisi harkita aiemmin. Runsaampi rasvakudos vaikuttaa hormonin imeytymiseen kapselista. Etogestriilikapseleita asetetaan yksi ja levonorgestreelikapseleita kaksi kappaletta. Asetusajankohtana 1.-5. kuukautiskierron päivä, eli 1.-5. vuotopäivänä. Mikäli aiemmin on ollut käytössä muu hormonaalinen ehkäisymenetelmä, on asetusajankohta eri, tämä kannattaa varmistaa toimenpiteen suorittavalta lääkäriltä. Kapseli myös poistetaan lääkärin toimesta. Kapseli voidaan poistaa milloin tahansa potilaan pyynnöstä mutta viimeistään 3-5 vuoden päästä valmisteesta riippuen (kts. yllä).

Käytön vasta-aiheita ovat: Aktiivinen maksasairaus, aktiivinen laskimotukos, verinen emätinvuoto, jonka syytä ei ole selvitetty sekä syöpäsairaudet, joihin sukupuolihormonit vaikuttavat.

Haittavaikutukset

Ehkäisyimplantaattien haittoina on useille ilmaantuva vuotojen ennustamattomuus. Myös vuotohäiriöt, kuten pitkä tiputteluvuoto implantaation jälkeen on mahdollista. Progestiini saattaa myös altistaa aknelle. Muita mainittuja haittavaikutuksia on: rintojen arkuus, pääsärky, mielialanvaihtelut ja painonnousu. Veressä kiertävän hormonin pitoisuus on pieni, mikä sinänsä on edullinen asia valmisteelle mutta se saattaa altistaa munarakkuloiden kypsymiselle suuremmiksi kuin normaalikierrossa. Tämä saattaa aiheuttaa alavatsakipuja. Pelkkää progestiinia sisältävät valmisteet eivät suojaa yhtä hyvin kohdunulkoiselta raskaudelta kuin yhdistelmäehkäisyvalmisteet. Diabeetikkojen tulee seurata verensokeria tarkemmin, koska valmiste saattaa vaikuttaa insuliiniresistenssiin ja glukoosin sietoon. Alkuvaiheessa on hyvä seurata verenpainetta, koska harvoille valmiste on aiheuttanut jopa verenpaineen nousua, tällöin on oltava yhteydessä hoitavaan lääkäriin. Ehkäisykapseli voidaan poistaa välittömästi potilaan tätä toivoessa, ja ehkäisyteho päättyy välittömästi.

Teho

Ehkäisyimplantaatti on yhtä tehokas kuin yhdistelmäehkäisyvalmisteet, ellei tehokkaampi, kun käyttö on väistämättä säännöllistä eikä unohdukset tai hoitomotivaatio voi vaikuttaa valmisteen tehokkuuteen. Pearlin luku on 0-0,17 eli sadasta ehkäisyimplantaattia käyttävästä naisesta tulee raskaaksi vuoden aikana 0,17.