Kauneus & Terveys

Onko sterilisaatio varma ehkäisykeino?

1

Sterilisaatio on maailman eniten käytetty ehkäisy. Selvitimme, mitkä sterilisointiin liitetyt oletukset ovat totta, mitkä tarua.
Teksti Mari Frisk
Kuvat Getty Images

1. Sterilisaatiota on vaikea saada, sillä lääkärit suosittelevat muita ehkäisykeinoja.

Tarua. Sterilisaatio on ainoa ehkäisykeino, jota säädellään lailla Suomessa. Kolmekymmentä vuotta täyttäneen ei tarvitse perustella ratkaisuaan. Naisten steriloinneista yhdeksän kymmenestä tehtiin iän perusteella vuonna 2014. Ruotsissa ikäraja on 25 vuotta.

Alle kolmekymppiselle sterilisaatio voidaan tehdä, jos perheessä on jo kolme alaikäistä lasta tai raskaus vaarantaisi naisen terveyden.

Lääkäri on velvollinen varmistamaan, ettei sterilisaatio­toive perustu virheellisiin tietoihin tai oletuksiin. Siksi asiasta keskustellaan.Toimenpiteitä tehdään julkisessa ja yksityisessä ter­vey­denhuollossa. Ajan lähetteen saamikseksi voi varata terveys­keskuslääkärille tai gynekologille.

2. Sterilisaatio vaatii aina nukuttamisen.

Tarua. Toimenpide voidaan tehdä kahdella tavalla. Molemmissa tukitaan munanjohtimet, jotta munasolu ei voi hedelmöittyä. Vanhemmassa menetelmässä se tapahtuu metalli­klipseillä. Toimenpide tehdään tähystyksessä vatsaontelon kautta, ja se vaatii nukutuksen.

Suomessa on ollut käytössä myös uusi Essure-menetelmä, jossa asennettiin spiraalit munanjohtimiin. Se tehtiin kohtu­ontelon tähystyksessä ilman nukutusta. Sen käyttö lopettiin Suomessa toukokuussa 2017.

Lue myös: Löydä sinulle sopivin ehkäisy

3. Sterilisaatio on täysin varma ehkäisykeino.

Tarua. Vanhemmalla menetelmällä tehty sterilisaatio pettää alle yhdellä sadasta. Menetelmä toimii yksien kuukautisten jälkeen.

Essure-menetelmän vaikutus alkaa vasta, kun munanjohtimet ovat arpeutuneet umpeen. Se vie noin kolme kuukautta. Aluksi pitää siis käyttää muuta ehkäisyä.

Ei ole harvinaista, että sterilisaation jälkeen laitetaan hormonikierukka. Sillä pyritään niukentamaan kuukautisvuotoja. Jos on käyttänyt hormonaalista ehkäisyä, voi yllättyä, miten runsaat omat kuukautiset ovat.

Sterilisaatio ei ole varmin ehkäisykeino. Esimerkiksi hormonikierukka antaa hieman paremman ehkäisytehon.

4. Toimenpide on yksin­kertaisempi tehdä sektion yhteydessä kuin erikseen.

Totta. Sterilisaatio on helppo tehdä heti sektion jälkeen, sillä vatsa­ontelo on valmiiksi auki ja munatorvet esillä. Raskauden takia ne ovat joskus turpeammat kuin normaalisti. Silloin klipsien asettaminen ei ole varmin mahdollinen tapa. Siksi päädytään usein munatorvien katkaisuun ja sitomiseen.

Alatiesynnytyksen yhteydessä ei nykyisin tehdä sterilisaatioita.

5. Arpikudos ja kiinnikkeet vaivaavat ­leikkauksen jälkeen.

Totta ja tarua. Riippuu kudostyypistä, aiheuttaako vatsaontelon kautta tehty sterilisaatio kiinnikkeitä tai arpikudosta. Muuten menetelmän riskit ovat samat kuin missä tahansa tähystyksessä. Nukuttamiseen liittyy aina riskejä, ja teoriassa on pieni mahdollisuus, että lähellä olevat elimet vaurioituvat. Jälkikomplikaationa voi olla verenvuotoa tai tulehdus. Muut riskit, esimerkiksi klipsien lipeäminen, ovat lähinnä teoreettisia. 

Lue myös: Toimivatko varmat päivät?

6. Toimenpide sekoittaa hormonitoiminnan ja lisää munasarjasyövän riskiä.

Tarua. Sterilisaatiossa ei kajota muna­sarjoihin, joten se ei vaikuta hormonitoimintaan. Se ei aikaista vaihdevuosia tai aiheuta emättimen limakalvojen kuivumista. Irronneet munasolut eivät jää elimistöön, vaikka johtimet on tukittu. Ne poistuvat kehosta luonnollisen solukuoleman kautta.

Suuri osa munasarjasyövistä on lähtöi­sin munanjohtimista. Kun ne tukitaan, sairastumisen riski pienenee yli kolmanneksella.

7. Seksielämä paranee toimenpiteen jälkeen.

Totta ja tarua. Pieni osa naisista kärsii haluttomuudesta hormonaalisen ehkäisyn takia. Kun hormonitoiminta palaa luonnolliseksi, halut saattavat palautua. Luotettava ehkäisy voi myös auttaa rentoutumaan.

Jos yhdyntöjä on kuitenkin ollut lähinnä raskaaksi ­tulemisen takia, seksielämä saattaa lopahtaa toimenpiteen jälkeen.

8. Sterilisaatiota ei voi perua.

Totta ja tarua. Toimenpiteeseen pitäisi suhtautua niin kuin se olisi peruuttamaton. Mutta koska munasarjat ja kohtu toimivat senkin jälkeen normaalisti, raskaus on mahdollinen IVF-koeputkihedelmöityksellä.

Purkuleikkausta voidaan yrittää, mikäli toimenpide on tehty perinteisellä menetelmällä. Operaatioista onnistuu noin puolet. Essure-­menetelmää ei voi perua. Julkinen terveydenhuolto ei tee purkuleikkauksia tai anna hedelmöityshoitoja steriloiduille.

Noin viisi prosenttia katuu sterilisaatiota. Alle 30-vuotiailla se on huomattavasti yleisempää. Elämäntilanteet voivat muuttua: toive lapsesta saattaa herätä uudessa suhteessa.

9. Naiset hakeutuvat miehiä useammin ­sterilisointiin.

Totta. Miehen sterilisaatio eli vasektomia on menetelmänä yksinkertaisempi, mutta silti suurin osa toimenpiteistä tehdään Suomessa naiselle. Toissavuonna naisten sterilointeja tehtiin noin 2 500 ja miesten 1 900.Kyse on yleensä perinteistä ja kulttuuri­eroista. Naiset ovat tottuneet huolehtimaan ehkäisystä, sillä raskaus koettelee heidän kehoaan.

10. Suomessa pakkosterilisoidaan naisia edelleen.

Tarua. Pakkosterilisaatiolla tarkoitetaan lääkärin määräyksestä tehtyjä toimenpiteitä. Niitä tehtiin Suomessa vuosina 1935–1970 yli 4 000:lle. Tällä pyrittiin karsimaan ei-toivottujen ominaisuuksien periytymistä. Pakkosterilisointeja tehtiin muun muassa kehitysvammaisille ja mielenterveyden häiriöistä kärsiville. Laki kumottiin vuonna 1970.Asiantuntijat naistentautien erikoislääkäri, lisääntymislääketieteen dosentti Antti Perheentupa, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Mari Aaltonen ja naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Leena Väisälä

Muutettu kesäkuussa 2017: lisättiin tieto, että Essure-menetelmän myynti ja jakelu lopetettiin Suomessa toukokuun lopussa.

Lue myös:

Pillerit veivät vuodon

Seksiä kaverin kanssa?

Osaatko käyttää kondomia oikein?

Julkaistu: 3.3.2017