Eutanasia

Kuolinapu ja armokuolema puhuttavat. Mikä on oikein ja mikä on kohtuullista? Pohdi kanssamme.

Eutanasia tarkoittaa sitä, että toivottomasti sairaan potilaan kuolemaa joudutetaan lääkkeillä. Suomessa aktiivinen eutanasia on rikos.

Alankomaissa, Belgiassa ja Luxemburgissa eutanasia on sallittu tiettyjen, tarkasti määriteltyjen ehtojen täyttyessä. Alankomaiden lainsäädännössä esimerkiksi edellytetään, että potilaan elämä on sietämätöntä kärsimystä ilman toivoa parantumisesta.

Alun perin eutanasialla on tarkoitettu kuolemaa, johon ei liity kärsimyksiä. Euthanatos on kreikkaa ja tarkoittaa hyvää kuolemaa.

75 prosenttia suomalaisista hyväksyisi armokuoleman. Enemmistö suomalaisista sairaanhoitajista sallisi potilaan oikeuden eutanasiaan.

Valtaosa lääkäreistä on asiasta eri mieltä. Maailman lääkäriliitto vastustaa sekä eutanasiaa että lääkärin avustamaa itsemurhaa. Liiton mukaan ne ovat ristiriidassa lääketieteen eettisten periaatteiden kanssa ja lääkärien tulisi pidättyä niistä, vaikka ne olisivat maan lakien mukaan sallittuja.

Nykyään vaarana on, että kuolemaa saatetaan pitkittää turhaan. Kun sairautta ei voi enää lääketieteellisesti parantaa, täytyisi olla mahdollisuus jäädä palliatiivisen hoidon osaksi. Silloin turha lääkitys ja toimenpiteet lopetetaan, ja ihminen saa hyvää hoitoa ja huolenpitoa välttämättömien kipulääkkeiden turvin.

Suomessa laki potilaan asemasta ja oikeuksista antaa ihmiselle oikeuden kieltäytyä hänelle suunnitelluista tai jo aloitetuista hoidoista.

Jokaisen kuolema on hänen omansa, juuri hänen elämänsä päättyminen. Näin korostetaan konsensuslausumassa vanhuuskuolemasta. Lausumassa painotetaan kuolevien vanhusten yksilöllisyyttä ja rohkaistaan avoimeen keskusteluun lähestyvästä kuolemasta. Laadukas elämän loppuvaiheen hoito halutaan turvata.

Taustalla on se tieto, että kun vanhusväestöä on entistä enemmän, myös vanhuuskuolemat lisääntyvät. Suomessa yli 90-vuotiaiden määrä on noussut kuusinkertaiseksi, kun verrataan 1980-luvun alkuun, kerrotaan paneelin julkaisemassa lausumassa.

Suomen Lääkäriliiton mukaan kuolintoiveet liittyvät paljolti potilaiden persoonallisuuteen ja aiempiin elämänvaiheisiin sekä kokemuksiin. Toiveet hyvästä hoidosta ja tunne kuulumisesta johonkin näyttäisivät olevan kuolintoivetta vähentäviä tekijöitä.

Pysy mukana!
Tilaa uutiskirjeemme tästä