Terve.fi

Vanhuus: nyt pitäisi puhua gerasteniasta, sanoo professori


Aiemmin puhuttiin vanhuuden hauraus-raihnausoireyhtymästä (HRO). Nyt nostetaan esille gerastenia. Se pitäisi ottaa huomioon, kun kyseessä on iäkäs potilas.

Gerastenia ei kuulu normaaliin vanhenemiseen, sanoo professori Timo Strandberg. Gerasteniaa pitäisi osata ehkäistä, tunnistaa ja hoitaa. Eikä kyse ole mistään rakettitieteestä.

– Gerastenia rasittaa yksilöä ja terveydenhuoltoa, tiivistää geriatrian professori Timo Strandberg Helsingin yliopistosta, Oulun yliopistosta ja HYKS:stä. Hän oli puhumassa Pohjolan Lääkäripäivillä 2016 Oulussa. Hänen mukaansa gerastenian ehkäisy on noussut yhdeksi keskeisistä haasteista geriatriassa.

Gerasteniassa ikääntyneen terveydentila heikentyy niin, ettei syyksi pystytä osoittamaan mitään erityistä sairautta. Gerastenia lisää esimerkiksi muistihäiriöiden, lihaskadon, fyysisen toimintakyvyn romahtamisen, leikkauskomplikaatioiden ja ennenaikaisen kuoleman riskiä, luettelee Strandberg.

Aiemmin puhuttiin vanhuuden hauraus-raihnausoireyhtymästä (HRO). Lääketieteen sanastolautakunta hyväksyi kesällä 2015 gerastenia-termin korvaamaan aiemman sanan Strandbergin ja kollegoiden esitettyä muutosta.

Miten tunnistaa?

Strandbergin mukaan gerastenia pitää tunnistaa mahdollisimman varhain. Olisi tärkeä tunnistaa ajoissa esimerkiksi poikkeava lihasmassan väheneminen. Raja-arvot tosin ovat hakusessa: mitä pidetään normaalina vanhenemisena?

Strandberg muistuttaa, etteivät gerastenia ja sarkopenia (lihasmassan väheneminen) ole kuitenkaan sama asia.

Täytyy muistaa gerastenian mahdollisuus myös potilailla, jotka päällepäin näyttävät olevan hyvinkin riskissä kunnossa, huomauttaa Strandberg. Yli 80-vuotiaista on nykyarvion mukaan lihavia noin 15–20 prosenttia.

Keinoja gerastenian tunnistamiseen:

Säännöllinen painon tarkkailu. Laihtuminen on varoitusmerkki.

Säännöllinen liikkumisen seuranta: erityisesti kävelynopeuden seuranta. Mitataan 4–6 metrin kävelynopeus, keskimääräinen raja noin 0,8 metriä sekunnissa, ”se aika, jossa ehtii liikennevaloista yli”.  

Miten ehkäistä ja hoitaa?

Gerastenian ehkäisyn ja hoidon kulmakiviä ovat Strandbergin mukaan hyvä, monipuolinen ravitsemus sekä fyysinen aktiivisuus, etenkin lihasmassan ja voiman lisääminen.

Riittävä energian saanti on tärkeää. Se ei tarkoita kuitenkaan, että tuputettaisiin voita ja kermaa. Strandberg muistuttaa, että myös rypsi ja oliiviöljy antavat energiaa ja maistuvat nykyään monille hyvin. Esimerkiksi kananmunat ovat hyviä proteiinin lähteitä.

Ravintolisiä ja täydennysravintovalmisteita kannattaa käyttää tarvittaessa: ellei ravitsemus pysy muuten hyvänä tai jos tarvitaan ravitsemuksellista tukihoitoa esimerkiksi akuutin sairastumisen jälkeen.

– Olen verrannut asiaa kipsiin. Jos jalka on poikki, pidetään kipsiä jonkin aikaa niin, että jalka paranee. Jos vanhukselle tulee flunssa tai joku muu akuutti sairaus, on painon putoamisen vaara, ja laihtuminen on aina riski vanhukselle. Täsmähoitona voi silloin viikon kahden kuurina tukea ravitsemusta täydennysravintovalmisteilla.  

Eikö lääkäri muka osaa ravitsemusasioita?

Osaavatko lääkärit riittävästi ravitsemusasioita?

– Paljon puhutaan siitä, ettei lääkäreillä ole riittävästi ravitsemusosaamista. Lääkärit eivät toki ole ravitsemusterapeutteja eikä koulutus ole samanlaista. Mutta esimerkiksi valtimotautien riskien vähentäminen ravitsemuksen avulla ei ole mitään rakettitiedettä eikä myöskään vanhusten gerastenian ehkäisy ravitsemuksen keinoin.

Lähteet:

Strandbergin puheenvuoro Pohjolan Lääkäripäivien tiedotustilaisuudessa 2016

Pohjolan Lääkäripäivien tiedote

Lue myös:

Miten kohdata muistisairas? Kaksitoista keinoa

Musiikki voi parantaa terveyttä ja sitä pitäisi hyödyntää enemmän

Julkaistu: 30.3.2016