Miten kohdata muistisairas? 12 keinoa
Kuinka kohdata dementoitunut ihminen, joka kyselee jatkuvasti äitiä, luulee sinua aviovaimokseen tai miehekseen, vaeltelee levottomasti ja on huolestunut siitä, että joku on varastanut hänen vihkisormuksensa?
Dementoituvan ihmisen elämää kuvaillaan lähteissä tunnekaaokseksi. Hätääntymistä, surua, ahdistusta, iloakin – kaikkia näitä sekavina mykkyröinä ja vaihdellen. Persoonallisuus voi muuttua, loogisuus hävitä. Kipeät ja vaietut muistot saattavat nousta pintaan. Tolkkua elämää viettänyt ihminen saattaa huutaa, kiroilla, käydä päälle.
Puhutaan käytöshäiriöistä ja haastavasta käytöksestä. Puhutaan jonkin verran myös siitä, että näitä voidaan vähentää, kun opetellaan kohtaamaan muistisairas arvostavasti, kokonaisena ihmisenä, jolla on oma elämäntarinansa ja monenlaisia tunteita.
Arvostavaa, kuuntelevaa ja hoitavaa vuorovaikutusta
Jo pitkään hoitotyössä on tunnettu ns. validoivan kuuntelemisen menetelmä tai validointi, jonka avulla koetetaan kohdata muistisairas arvostavan, kuuntelevan vuorovaikutuksen keinoin. On puhuttu myös hoitavasta vuorovaikutuksesta.
Suomessa järjestetään hoitotyöntekijöille TunteVa-koulutuksia, joissa korostetaan muistisairaan arvostavaa kohtaamista.
Validaatiomenetelmä ja TunteVa-malli
Validaatiomenetelmän äiti on sosiaalityöhön perehtynyt Naomi Feil, joka kehitti menetelmän 1960–1980-luvuilla Yhdysvalloissa. Hän oli turhautunut tavanomaisiin tapoihin kohdata disorientoituneita vanhuksia.
Suomeen menetelmä tuotiin 1990-luvun puolivälissä. Siitä on kehitetty maahamme sopivaa versiota, TunteVa-toimintamallia.
Malli on menetelmä muistisairaan kohtaamiseen.
Periaatteita:
- Hoitava vuorovaikutus ja ihmisen arvostava kohtaaminen. Hoitaja kuuntelee, arvostaa ja myötäilee.
- Toista ihmistä voi opetella arvostamaan. Arvostava luottamussuhde hoitajan ja hoidettavan välillä.
- Muistisairaan kokemaa todellisuutta tulee arvostaa.
- Muistisairaan tunteet pitää ottaa todesta. Niitä ei saa vähätellä.
- Uskalletaan kohdata ja ymmärtää dementoituvan ihmisen tunteita ja niiden aiheuttamaa käyttäytymistä.
- Autetaan muistisairasta ilmaisemaan kokemuksiaan ja tunteitaan.
- Kun ihminen tulee kuulluksi, hän saa vahvistusta omalle olemassaololleen.
- Avoin vuorovaikutus työntekijöiden kesken voimaannuttaa työntekijöitä.
Käytännön ehdotuksia muistisairaan kohtaamiseen (etenkin hoitotyöläisille, mutta myös muille)
- Muistisairas ihminen kyselee jatkuvasti tiettyä henkilöä, esimerkiksi äitiä. Häneltä voi kysyä: Siltäkö sinusta tuntuu? Tunnetko niin? Voi myös koettaa kysyä lisää.
- Missä minun lompakkoni/käsilaukkuni on? Ihminen kysyy tätä toistuvasti. Joskus saattaa helpottaa, että hoitaja/muu henkilö konkreettisesti näyttää, että lompakko/laukku/muu esine on tässä.
- Muistisairas luulee jatkuvasti, että olet hänen tyttärensä/poikansa/miehensä/vaimonsa/joku muu henkilö. Ei kannata ryhtyä korjaamaan puheita, vaan voi kysyä esimerkiksi, muistutanko minä häntä.
- Asukas uskoo, että olet varastanut häneltä lompakon/korun/jotakin muuta. Ei kannata ryhtyä väittelemään ja kieltämään. Arvostava lähestymistapa voi toimia. Hoitaja/muu henkilö: Ajatteletko, että minä olen varastanut vihkisormuksesi? Asukas: Se oli kaunis sormus. Hoitaja/muu henkilö: Miten tapasitte puolison kanssa?
- Asukas puhuu jatkuvasti asioista, jotka olivat totta hänen menneisyydessään ja kokee, että ne ovat totta nykyhetkessä. Kuulija ei mitätöi eikä turhaan ryhdy korjaamaan puheita. Puhe saa rönsyillä.
- Sanattomaan viestintään kannattaa panostaa. Muistisairasta katsotaan ja kosketetaan arvostavasti.
- Asukas haistattelee hoitajalle. Auttaako haukkuminen, hoitaja kysyy.
- Dementoitunut ihminen käy tiukasti kiinni. Hänelle voi kertoa vakavasti, että nyt minuun sattuu. Haluatko satuttaa minua?
- Asukas hätääntyy helposti käydessään suihkussa tai häntä on hankala saada pesulle. Hoitajan kannattaa selittää vaihe vaiheelta rauhallisesti ja konkreettisesti, mitä tulee tapahtumaan. Tämä voidaan selittää yhä uudestaan ja uudestaan.
- On saavutettu sellainen piste, ettei hoitaja/muu henkilö tiedä, mitä tekisi. Sen voi sanoa muistisairaalle ihmiselle. Nyt en todella tiedä, mitä tekisin. Miten tästä sinun mielestäsi pääsisi eteenpäin? Mietitäänkö yhdessä?
- Lukitut ovet ahdistavat ihmistä. Voidaan yrittää tukea sitä, että asukas pääsisi kulkemaan niin vapaasti kuin mahdollista.
- Musiikkia voi käyttää apuna hoitotyössä.
Lähteet:
Marketta Jokinen: TunteVa-menetelmien käyttö dementoituvien vanhusten disorientaation eri vaiheissa (Hämeen ammattikorkeakoulu 2012)
Katriina Sipilä ja Marjo Tauriainen: Tunteva-menetelmä muistisairaan terveyden edistämisessä Oulun Diakonissalaitoksen Vesper-kodissa (Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu 2013)
Johanna Paavolaisen materiaali muistisairaan kohtaamisesta
Riitta Räsänen ja Katja Vehniäinen: Muistiasiakkaan arvostava kohtaaminen. Kirjallisuuskatsaus. (Opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2012)
