Musiikki on liian vähän käytetty voimavara Suomen terveydenhuollossa, sanoo tutkimusprofessori Minna Huotilainen Työterveyslaitoksesta.
– Musiikilla on paljon positiivisia vaikutuksia, joita on pystytty osoittamaan samantasoisilla tutkimuksilla kuin esimerkiksi lääkkeiden vaikutuksia. Musiikilla ei ole juurikaan sivuvaikutuksia, ja sen käyttäminen itsehoidossa on edullista. Miksei siis kannattaisi käyttää musiikkia enemmän terveydenhuollossamme? kysyy Huotilainen.
Paranna työtehoasi musiikin avulla
- Motivoi itseäsi musiikin avulla. Jos työtehtävä tai vaikkapa imuroiminen tuntuu ikävältä, kuuntele hetki mieleistäsi musiikkia. Se motivoi lähtemään työhön paremmalla asenteella, kannustaa Huotilainen.
- Käytä musiikkia liikuttamaan kroppaasi. On huomattu, että taustamusiikki saa esimerkiksi istumatyötä tekevän ihmisen liikkuvaisemmaksi. Kannattaa käyttää taustamusiikkia, jos tuntuu, että se parantaa työsuoritusta.
Kaikkiin työtehtäviin ja kaikille ihmisille neuvo ei kuitenkaan sovellu. Esimerkiksi tekstintuottamis- ja lukemistehtävissä taustamusiikki saatetaan kokea häiritsevänä.
Liian vähän musiikkia potilaiden hoidossa
Liian vähän musiikkia potilaiden hoidossa
Tällä haavaa musiikin käyttö potilaiden hoitamisessa ja kuntoutuksessa ei liene kovin systemaattista, Huotilainen arvioi. Esimerkiksi Helsingissä hyödynnetään musiikkia edistämään toipumista aivohalvauksen jälkeen, mutta muualla sama käytäntö ei ole välttämättä saanut yhtä vahvaa jalansijaa.
Ehkä yksi yleisimmistä käytännöistä on se, että hoitajat osaavat vanhustyössä hyödyntää musiikkia, pohtii Huotilainen. Lisäksi Suomessa on ollut jonkin verran tapana määrätä musiikkiterapiaa kehitysvammaisille lapsille.
- Lue lisää: Musiikki on huumetta aivoille
Miten musiikkia voitaisiin paremmin hyödyntää?
Terveydenhuollon ammattilaisen ei tarvitse osata soittaa tai laulaa, jotta voisi hyödyntää musiikkia potilastyössä. Huotilainen toivoo hoitohenkilökunnalle täydennyskoulutusta musiikin saralla.
– Lähes jokainen voi jollain tavalla käyttää musiikkia hoitotyössä hyödyksi, kannustaa Huotilainen.
Joskus sopivan musiikin kuuntelu voi helpottaa, kun potilaalle tehdään ikäväksi koettua hoitotoimenpidettä. Rentouttavaa musiikkia voi käyttää esimerkiksi imetyksen tukemiseen tai vauvan rauhoittelemiseen.
Jos tarvitaan innostamista, on syytä käyttää piristävämpää musiikkia. Taipumustamme tahdittaa liikkeitä musiikin rytmiin on käytetty esimerkiksi, kun on kuntoutettu potilaan kävelemistä.
Musiikin ei välttämättä tarvitse olla juuri potilaan lempimusiikkia. Inhon väreitäkään se ei kuitenkaan saisi tuottaa.
Pitäisikö määrätä musiikkiresepti itsehoitoon?
Hyvä potilas, ota vähintään kolme annosta musiikkia päivässä? Kuuntele, laula tai soita kotona tai vielä mieluummin yhdessä muiden kanssa, vaikkapa bändissä tai kuorossa.
– Kyllä lääkärin kannattaa kannustaa potilaita käyttämään musiikkia itsehoidossa. Erityisesti sopii kannustaa yhteisölliseen musiikilliseen toimintaan, esimerkiksi bändeihin tai kuoroon. Nykyään on tarjolla toimintaa, johon pääsee mukaan, vaikkei olisi koskaan aiemmin musisoinut.
Elämänlaatututkimuksissa kuorolaulu on Huotilaisen mukaan noussut korkealle niiden tekijöiden listassa, jotka voivat parantaa ihmisten elämänlaatua.
Huotilainen muistuttaa, että musiikin itsehoitokäyttö ja musiikkiterapia on syytä erottaa toisistaan. Musiikkiterapiaa antaa koulutettu musiikkiterapeutti. Itsehoidossa musiikki taas on laajemmin kaikkien saatavilla – ja hyvin edullista.
Tutkimustietoa musiikin hyödyistä
On saatu tutkimusnäyttöä siitä, että musiikilla voi olla myönteisiä vaikutuksia monien neurologisten, somaattisten ja psyykkisten sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa.
Todisteita on esimerkiksi siitä, että säännöllisten musiikkihetkien jälkeen muistisairaiden muisti saattaa toimia tavallista paremmin.
On olemassa näyttöä myös siitä, että musiikkiterapia voi tuoda parannusta masennuksesta kärsivien mielialaan.
Siitäkin on tutkimustietoa, että ADHD-lapsilla musiikki saattaa parantaa keskittymistä. (Abikoff H, Courtney ME, Szeibel PJ, Koplewicz HS. J Learn Disabil 1996;29:238–46.)
Kuulovammaisilla lapsilla taas on havaittu, että musiikki saattaa auttaa puhekyvyn kuntouttamisessa.
Osasta edellä mainituista tutkimuksista kerrotaan myös Huotilaisen ja tutkija Teppo Särkämön artikkelissa Lääkärilehdessä.
Lähteet:
Huotilaisen puhelinhaastattelu 1.12.2015
