Imetys tulisi aloittaa mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen säännöllisen maidontuotannon takaamiseksi. Imetystä täytyy harjoitella ja synnytysosastot tarjoavatkin äideille käytännön opastusta oikean imetystekniikan oppimiseksi.

Äidinmaidossa on kaikki vastasyntyneen ensimmäisinä elinkuukausina tarvitsemat ravintoaineet helposti käytettävässä muodossa. Ruoka on aina saatavilla ja se sulaa helposti.

Imetys jännittää useaa tuoretta äitiä. On tärkeä muistaa, että jokainen imetystaival on erilainen eikä toisiin vertailu ole hedelmällistä. Alussa, kun imetystä harjoitellaan, sekä äidin että isän mieli on täynnä kysymyksiä. Tulevaan imetykseen voi valmistautua lukemalla imetystietoa. Äidin keho valmistautuu imetykseen jo odotusaikana. Imetyksestä on lukuisia terveyshyötyjä niin vauvalle kuin äidille.

Maidon eritykseen vaikuttavat prolaktiini- ja oksitosiinihormonit sekä rintojen saama stimulaatio eli vauvan imu. Oksitosiini saa maidon herumaan rinnoista ja prolaktiini vastaa maidontuotannon ylläpidosta etenkin imetyksen alkuvaiheessa, myöhemmin maidontuotantoa ohjaa lähinnä rinnoista poistuvan maidon määrä.

Täysimetys tarkoittaa sitä, että vauva saa syödäkseen pelkkää äidinmaitoa, sekä tarvitsemansa lääkkeet ja vitamiinit. Täysimetys ei kuitenkaan aina onnistu. Suomessa kaikille vauvoille suositellaan D-vitamiinilisää kahden viikon iästä alkaen.

Osittaisimetys tarkoittaa, että vauva saa muutakin ruokaa kuin äidinmaitoa, esimerkiksi äidinmaidonkorviketta tai kiinteää ruokaa. Käytännössä kaikki yli puolivuotiaat imetetyt lapset ovat osittaisimetyksellä. Jos alle neljän kuukauden ikäinen lapsi tarvitsee lisäruokaa, hänelle annetaan pumpattua äidinmaitoa tai korviketta.

Imettämiseen menee yllättävän paljon äidin aikaa. Yksi imetyskerta voi viedä imetyksen alkumetreillä jopa yli tunnin. Tästä johtuen imetystilanteesta kannattaa yrittää tehdä mahdollisimman miellyttävää esimerkiksi käyttämällä apuna imetystyynyä ja pukeutumalla mukaviin imetysliiveihin ja imetysvaatteisiin. Rintapumpun avulla voi pumpata maitoa, jos vauva tarvitsee lisäravintoa. Kotiin kannattaa järjestää helposti laitettavaa ruokaa ja isän kannattaa sijoittaa isyysvapaa vauvan syntymän tienoille. Vaikka isä ei imetä, hän voi hoitaa vauvaa muilla tavoin ja auttaa äitiä esimerkiksi tekemällä välipaloja imettävälle.

Jokaisella äidillä on omat tapansa imettää ja nettikin pullistelee erilaisia asentoja, vaatteita ja tapoja. Vain kokeilemalla löytää itselleen ja lapselle sopivan imetystavan. Tarkkoja ohjeita ei ole olemassa vaan jokainen lapsi-äiti suhde on yksilöllinen. Myös pulmatilanteisiin saa ja pitää hakea apua.