Tavoitteena on, että imetys olisi molemmille positiivinen kokemus. Imetysasennon tulisi olla tietenkin mahdollisimman mukava ja rentouttava. Lapsen tulee saada kunnon ote nännistä ja ilman tulee kiertää lapsen nenän kautta.
Kun haluat imettää makuulla, niin nosta reilusti ylävartaloasi esim. tyynyjen päälle. Käänny jonkin verran sille kyljelle, jolta puolen haluat imettää, nosta vauva kainaloon sopivalle korkeudelle siten, että lapsi ylettyy hyvin nänniin ja niin, että vartalo on äidin vartaloa vasten. Imemisen ja nielemisen onnistumisen kannalta lapsen pään tulisi olla hieman taaksepäin. Istualtaan imetettäessä variaatioita on useita, riippuen käytettävästä vaatetuksestakin. Paras tuoli on sellainen, jossa on säädettävissä olevat selkä- ja käsinojat ja jossa voit pitää jalkojasi pienen korokkeen päällä (kiikkutuoli). Tue lasta esimerkiksi tyynyllä siten, että lapsi on hieman pystyssä ja nänni on hyvin saatavilla.
Jotta lapsi voi imeä, tarvitaan imemisrefleksin synnyttäminen. Siksi on tärkeää, että lapsi yltää nänniin koko nännipihan alueelta ja itse nänni osuu lapsen kitalakeen. Voit esimerkiksi ohjata kädellä rintaa nostaen nänniä aluksi paremmin vauvan saataville, mutta hyvä alkuasento on kaiken a ja o. Älä lopeta rintaruokintaa väkisin; jos haluat irrottaa lapsen rinnalta, paina nännipihan reunasta aivan lapsen suun vierestä siten, että imuote irtoaa.
Syöttörytmi
Aikoinaan lapsen hoidossa suositeltiin kellon mukaan elämistä, mutta onneksi ajat muuttuvat ja tiede kehittyy. Rytmin taustalla tulisi olla luontainen vuorovaikutus lapsen kanssa. Kun muistaa, että rintojen ärsyttäminen imemisellä aiheuttaa entistä enemmän maidon kehittymistä ja antaa lapsen imeä oman luonnollisen tarpeen mukaan, ollaan oikealla raiteella. Monenlaiset aikataulukiireet ja muut ongelmat voivat vaikeuttaa tilannetta, mutta imettämisessä olisi hyvä aina pyrkiä lapsen rytmiin. Imettäminen esim. julkisilla paikoilla on täten enemmän kuin hyväksyttävää. Eri asia on miten ympäristö sallii tällaisen toimintatavan.
Koska maitoa on alussa yleensä vähemmän, tarvitaan tiheämpiä syöttökertoja. On normaalia, että ensimmäisen 1-2 kuukauden aikana syöttörytmi vaihtelee, mutta pikkuhiljaa syöttövälit pitenevät, kun tasapaino lapsen tarpeen ja maidon erityksen välille on syntynyt. Rinta tai lapsi ei ymmärrä tässä vaiheessa vielä yön päälle ja lapsen päivärytmi on päinvastainen kuin aikuisen. Niinpä syöntikerrat tihentyvät illan ja yön aikana. Siksi yösyöttämisen välttäminen ei ole luonnollista maidon erittymiselle eikä lapsen tarpeelle. Yösyönti jää kyllä pois ajan kuluessa, lähtien lapsen omista tarpeista.
Syötä lasta yhdestä rinnasta niin kauan kuin hän haluaa. Jos lapsi irrottaa nännistä ja hamuilee vielä kuitenkin rintaa, voit antaa toisesta rinnasta. Aluksi lapsi tyydyttää suurimman nälkänsä imemällä maitopoukamiin kertyneen etumaidon. Imemiskerran lopulla maito tulee rasvaisemmaksi (takamaito) ja silloin myös vauva tulee kylläiseksi. Imetysajan rajoittaminen tai rinnan vaihtaminen kesken kaiken maitomäärän lisäämiseksi on tarpeetonta, imemisellään vauva säätelee maidontuotantoa vastaamaan omaa kasvuaan.
Lypsäminen
Lypsämistä voi joutua tietyissä tilanteissa harjoittamaan. Lypsäminen tapahtuu joko käsin tai siihen tarkoitetulla pumpulla. Pumppuja on sekä käsikäyttöisiä että pienellä moottorilla varustettuna. Pumppuja on tarjolla myös vuokralle. Muista puhdistaa pumpun osat tarkkaan käytön jälkeen. Käsin pumppaaminen vaatii hiukan harjoittelua ja apua voi kysyä neuvolasta.
Lypsäminen voi tulla kyseeseen silloin, kun halutaan varastoida maitoa pakasteeseen yllättäviä tilanteita varten tai kun rinnat ovat pakkaantuneet. Myös sairaan tai keskoslapsen äidinmaidon saamisen turvaamiseksi voidaan lypsää maitoa.
Imetyksen 10 kultaista sääntöä
- Terveet vauvat syntyvät “nestelastissa”, painon lasku alkuun on normaalia. Kyseessä ei ole lapsen riittämätön ravinnon saanti.
- Aloita rauhassa ja ole kärsivällinen, imetyksen sujumiseen voi mennä viikkoja.
- Huvituttia ja tuttipulloa kannattaa välttää.
- Valitse hyvä asento itsellesi ja lapselle.
- Nielemisen tulee näkyä ja kuulua. Lapsi pitää myös taukoja ruokaillessaan.
- Huolehdi, että lapsi imee tarpeeksi.
- Imetä molemmista rinnoista jos lapsi jää nälkäiseksi.
- Hoida rintojasi antaen niille ilmakylpyjä ja suojaamalla kylmältä ja vedolta.
- Voit lypsää maitoa, jos rinnat tuntuvat pingottuneilta.
- Älä stressaa imettämisestä, muista vertaistukiryhmät.
Kymmenen askelta onnistuneeseen imetykseen (WHO)
Kaikkien äitiyshuollon yksikköjen ja vastasyntyneitä hoitavien yksikköjen tulee:
- Laatia kirjallinen imetysstrategia/toimintaohjelma, joka jaetaan rutiininomaisesti terveydenhuollon henkilökunnalle.
- Välittää asianomaiselle henkilökunnalle riittävästi tietoa toimintaohjelman läpiviemiseksi.
- Informoida kaikkia odottavia ja synnyttäneitä äitejä imetyksen eduista ja maidontulon ylläpitämisestä.
- Kannustaa ja tukea äitiä imettämään vastasyntynyttä heti lapsen ensimmäisestä hereilläolohetkestä lähtien, tavallisesti viimeistään kahden tunnin kuluttua synnytyksestä.
- Opettaa äidille, miten imetetään ja miten maidontuloa pidetään yllä, vaikka äiti joutuisi olemaan erossa lapsestaan.
- Pidättäytyä antamasta vastasyntyneelle rintamaidon lisäksi muuta ravintoa tai juomaa, ellei siihen ole lääketieteellistä perustetta.
- Soveltaa vierihoitoa, niin että äiti ja lapsi voivat olla yhdessä ympäri vuorokauden.
- Kannustaa lapsentahtiseen imetykseen.
- Pidättäytyä antamasta imettävälle lapselle tuttia; sekä huvituttia että tuttipulloa.
- Kannustaa tukiryhmien perustamista imettäjille ja tavanomaista yhteydenpitoa lasten terveydenhuoltoon ohjaamalla äidit sairaalasta/synnytysklinikalta pääsyn jälkeen näiden piiriin.
Artikkelin on tarkastanut TtM Ulla Kristiina Paananen, imetysohjaajakouluttaja, kätilötyön lehtori Oulun seudun ammattikorkeakoulusta 20.12.2007
Lähteet:
WHO 1989 Protecting, promoting and supporting breastfeeding: the special role ofMäärittelematernity services. A joint WHO/UNICEF statement. Geneve.
Evidence for the Ten Steps to Successful Breastfeeding. WHO 1998. Geneva
The Breastfeeding Answer Book. Revised Edition. La Leche League International. USA 1998.
Lauwers, J. & Swisher, A: Counseling the Nursing Mother. A Lactation Consultant’s Guide. Jones and Bartlett Publishers, Inc. 2005
Unicef
