Asiantuntijat eivät suosittele tuttipullon tai huvitutin käyttöä, koska se voi opettaa väärälle imemistavalle. Erityisesti ensimmäisten kuukausien aikana tulisi varoa tutin aiheuttamaa imemishämmennystä. Imetysasento ja vauvan imemisote on syytä tarkistaa silloin, kun nännit aristavat tai menevät haavaumille tai vauva ei saa rinnasta otetta tai tuntuu jäävän toistuvasti nälkäiseksi.
Imetystukiryhmistä löydät lisää muiden vinkkejä.
Valtakunnallinen imetystukipuhelin numerossa 09 4241 5300.
Imemislakko
Imemislakon taustalla voi olla esimerkiksi lapsen sairaus, tukkoinen nenä, aristava suu tai äidin ravinnossa tai tuoksuissa tapahtunut muutos. Vauvan ollessa sairas voit kokeilla lypsämistä maitomäärän turvaamiseksi ja tietenkin vauvan ravinnontarpeen tyydyttämiseksi. Tukkoista nenää on hyvä kokeilla aukaista fysiologisella keittosuolalla tai nenätipoilla (yli kolmen kuukauden ikäisellä). Suun aristuksen taustalla voi olla usea asia; puhkeava hammas tai sammas. Lapsen sairaus, kuten sammas, tulee tietenkin hoitaa ja imettämisen sijasta voi kokeilla lypsetyn maidon ryyppyyttämistä, kunnes imetys taas sujuu.
Rintatulehdus
Rintatulehduksen aiheuttaa bakteeri, joka on päässyt maitotiehyeisiin nännin päässä olevien haavaumien kautta. Tällöin rinnassa tuntuu kipeä, aristava ja punoittava alue, kuume nousee nopeasti korkealle ja vointi tuntuu kehnolta. Rintaa kannattaa tyhjentää imettämällä sekä lypsämällä ja terveyskeskukseen tulee olla yhteydessä lääkehoidon aloittamista varten. Rintatulehdus ei estä imetystä.
Jos rinta pakkautuu ja siihen tulee aristava kyhmy, kannattaa sitä pyrkiä tyhjentämään lämmittämällä ensin rintaa esimerkiksi lämpimällä suihkulla ja sen jälkeen hieromalla varovasti. Tämän jälkeen tukkeutuneen maitotiehyen voi avata lypsämällä. ja lypsämällä avata tukkeutunut maitotiehyt. Myös imetettäessä kannattaa sivellä rintaa maidon herumisen parantamiseksi. Kiristävät liivit ja jännittynyt imetysasento voivat myös estää maidon virtauksen ja siten altistaa rintatiehyiden tukoksille.
Maidon riittävyys
Imettävillä äideillä, etenkin esikoisen kohdalla, voi joskus käydä mielessä kysymys, mistä tietää saako vauva tarpeeksi maitoa. Usein huoli on täysin turha, jos imemisote on varmistettu oikeaksi ja imetys tapahtuu lapsentahtisesti. Mitä enemmän vauva imee rintaa, sitä enemmän maidon tuotanto kiihtyy. Imetyksessä on myös vaiheita, jolloin vauva tiheällä imemisellään “tilaa” lisää maitoa. Myös yösyötöt ovat maidonerityksen kannalta tärkeitä.
Vauvan maidonsaantia voi tarkkailla imemisen aikana, jolloin voi varmistaa vauvan nielevän maitoa eikä pelkkää ilmaa. Myös suolentoiminnan tiheyden ja ulosteen määrän seuraaminen on tärkeää. Täytyy kuitenkin muistaa yksilölliset erot, sillä joskus vauvat saattavat pitää useamman päivän tauon ulostamisessa ilman että kyse olisi ummetuksesta. Neljästä viiteen märkää vaippaa päivässä kertoo myös riittävästä maidonsaannista. Neuvolassa rintaruokinnan riittävyyttä seurataan kasvukäyrillä. Sen sijaan maidon riittämättömyyttä ei voida päätellä esimerkiksi siitä, että rinnat eivät tunnun täysiltä, vauva itkee syötön jälkeen tai jos vauva syö usein sekä pitkään. Tärkeintä on opetella oikea imetystekniikka, levätä riittävästi, tehdä imetystilanteesta rauhallinen itselle ja vauvalle sekä ennen kaikkea luottaa itseensä.
Rintamaitoa tulee liikaa
Taustalla voivat olla vauvan useat, mutta tehottomat imemiskerrat, jolloin maidon eritys lisääntyy, muttei kulu samassa tahdissa. Jos rinta on kovin pingottunut, eikä vauva saa rinnasta hyvää otetta, voi rintaa lypsää hieman tyhjemmäksi ennen imetystä. Kannattaa tarkistaa myös vauvan imemisote. Maitoa voi myös luovuttaa äidinmaitokeskukseen. Maidoneritys pienenee, kun lapsi syö harvemmin ja jos rintaa ei lypsetä imetyksen jälkeen. Mikäli maito virtaa kovin vuolaasti ja lapsi ei ehdi niellä kunnolla, kannattaa kokeilla imettää lasta esimerkiksi maaten selällään ja lapsi vatsalla, jolloin maito ei suihkua niin voimakkaasti.
Kokeile myös vähentää maidoneritystä asteittain; syötä vain toinen rinta ja lypsä toisesta rinnasta vain sen verran, että rinta ei pingota. Tällöin maidoneritystä vähenee luonnollisella tavalla.
Rintamaito on tiukassa
Rinta usein pakkaantuu 1-3 vuorokauden kuluessa synnytyksestä, myöhemmin tapahtuva pakkautuminen voi johtua esimerkiksi lapsen tehottomasta imusta, runsaasta maidon erityksestä, stressistä tai liian harvoista syöttökerroista. Kokeile lämmintä haudetta tai suihkua sekä kevyttä hierontaa. Valmistaudu imettämiseen esimerkiksi laittamalla soimaan mukavaa musiikkia, katselemalla vauvaa tai vauvan kuvaa ja rauhoittamalla imetykselle riittävä aika. Imetä silloin, kun lapsi on hyvin hereillä. Lypsäminen voi myös laukaista maidonerityksen.
Matala rinnanpää
Joillakin naisilla on nännin muoto sellainen, että lapsen on hankala saada siitä otetta. Tällöin oikealla imetysasennolla on ratkaiseva merkitys. Kannattaa kokeilla esimerkiksi kainalosyöttöä. Nänniä voi myös yrittää “stimuloida” sormin tai käsipumpulla, jotkut taas hyötyvät rintakumeista. Kun lapsi oppii tarttumaan matalaan rinnanpäähän, imetys sujuu ilman suurempia hankaluuksia.
Arat rinnanpäät, haavaumat
Imetyksen alkuvaiheessa nännit tulevat aristaviksi, mutta huolellisella hoidolla rinnanpäiden haavaumat voidaan estää. Nännejä hoidetaan puristamalla imetyksen päättyessä rasvaista takamaitoa nännin päähän ja sen annetaan kuivaa ennen kuin liivinsuojat ja liivit laitetaan päälle. Tavallisimmin maidon oma rasva riittää suojaamaan nännin ohutta ihoa, mutta joskus joudutaan turvautumaan varsinaisesti tätä varten kehitettyihin voiteisiin, kuten lanoliinia sisältävään rintavoiteeseen. Voide ei saa sisältää hajusteita eikä maistua, sillä silloin se voi vieroittaa vauvan rinnasta. Kun lapsi on syönyt riittävästi ja lopettelee imemistä, ei rintaa vedetä vauvan suusta, vaan lapsen annetaan itse irrottaa se tai imuotteen voi irrottaa painamalla nännipihan reunasta lapsen suun vierestä.
Syitä kipeytyviin rinnanpäihin voivat olla myös väärät imemisasennot tai se, että vauvaa imetetään aina samassa asennossa. Rinnanpäässä voi myös olla hiivatulehdus, josta lapsella käytetään nimitystä sammas. Hiivaa voi kotikonstein yrittää hoitaa puolukalla, sitruunalla tai vichy-vedellä. Mikäli oireet eivät poistu, on syytä mennä lääkäriin. Tällöin hiivan hoitoa voidaan jatkaa reseptillä saatavalla lääkkeellä. Imetysten välillä kannattaa rinnoille antaa ilmakylpyjä varoen kuitenkin kylmettymistä ja vetoa.
Lypsäminen
Lypsäminen on tarpeen tilanteissa, joissa rinnat ovat niin täydet, että lapsi ei saa niistä otetta tai kun halutaan kerätä maitoa varalle. Myös tiehyttukoksen ja rintatulehduksen ehkäisyyn ja hoitoon lypsäminen on hyvä keino.
Kädet tulee pestä ennen lypsämistä. Laita peukalo nännipihan yläpuolelle ja etusormi alapuolelle siten, että ne ovat maitopoukamien kohdalla. Muut sormet tukevat rintaa alapuolelta. Paina peukalo ja etusormi kevyesti yhteen ja samalla kohti rintakehää. Toista lypsyliikettä. 1-2 minuutin kuluttua maitoa pitäisi ruveta herumaan. Kun maidon tulo alkaa tyrehtyä, niin vaihda hiukan sormien paikkaa uusien maitopoukamien kohdalle. Välillä voi kevyesti sivellä rintaa maidon valumisen parantamiseksi maitorakkuloista kohti maitopoukamia. Rinnan kunnolliseen lypsämiseen kuluu aikaa 20-30 minuuttia. Perinteisen lypsämisen lisäksi on mahdollista käyttää käsin tai sähköllä toimivia pumppuja.
Äidinmaidon pakastaminen
Maito tulee pakastaa mahdollisimman tuoreena, ainakin saman vuorokauden aikana. Saman vuorokauden aikana lypsetyt maidot voidaan pakastaa kerralla, kunhan ennen yhdistämistä jäähdyttää jokaisen maidon erikseen. Pakastepakkauksia ei keitetä, mutta ne tulee pestä hyvin huolellisesti. Huuhdo rasiat kuumalla vedellä juuri ennen maidon kaatamista rasiaan. Jäähdytä tämän jälkeen rasia juoksevan kylmän veden alla. Maitoa voi pakastaa myös kertakäyttöpullopusseissa tai minigrip-pusseissa.
Pakastettuna äidinmaito säilyy kolme kuukautta. Sulatettua äidinmaitoa säilytetään jääkaapissa alle +5 asteen lämpötilassa. Sulatettu äidinmaito säilyy vuorokauden. Äidinmaitoa ei lämmitetä mikrossa vaan vesihauteessa, jotta sen koostumus säilyy hyvänä. Kertaalleen lämmitettyä äidinmaitoa ei tule enää säilyttää, vaan mahdollinen ylimäärä on heitettävä pois.
Artikkelin on tarkastanut TtM Ulla Kristiina Paananen, imetysohjaajakouluttaja, kätilötyön lehtori Oulun seudun ammattikorkeakoulusta 20.12.2007
Lähteet:
The Breastfeeding Answer Book. Revised Edition. La Leche League International. USA 1998.
Lauwers, J. & Swisher, A: Counseling the Nursing Mother. A Lactation Consultant’s Guide. Jones and Bartlett Publishers, Inc. 2005
Unicef
WHO
