Terve.fi

Lääkäri: Ihmisellä pitäisi olla tarvittaessa oikeus saada kuolinapua

Lääkäri: Ihmisellä pitäisi olla tarvittaessa oikeus saada kuolinapua
- Jos ihminen kärsii ja haluaa kuolla, miksi meidän pitäisi kaikin keinoin yrittää pitää häntä elossa? kysyy suomalainen saattohoidon asiantuntija.
Julkaistu: 24.1.2014

- Jos ihminen kärsii ja haluaa kuolla, miksi meidän pitäisi kaikin keinoin yrittää pitää häntä elossa? kysyy suomalainen saattohoidon asiantuntija.

Monimutkainen. Tällä sanalla Terhokodin ylilääkäri, pitkän linjan saattohoitolääkäri Juha Hänninen määrittelee kantansa eutanasiaan.

- Jos potilas kärsii ja on kuolemassa eikä käytettävissä ole mitään muita keinoja ja potilas haluaa kuolla, pitäisi tarvittaessa olla oikeus saada myös kuolinapua, hän sanoo.

Eutanasia pitäisi Hännisen mukaan mahdollisesti laillistaa – tai ainakin poistaa lainsäädännöstä sen rangaistavuus.

Aina Hänninen ei ole ollut tätä mieltä. Aiemmin hän vastusti eutanasiaa.

Vuonna 2012 häneltä ilmestyi kirja Eutanasia – hyvä kuolema (Duodecim Kustannus). Kirjassa hän pohtii, että jos ihminen toivoo kuolemaa ainoana hyvänä asiana loppuelämässään, on ajatus saattohoidon ensisijaisuudesta kuolemaan nähden potilaan yli kävelemistä.

Mikä sai mielipiteen muuttumaan?

- Olen nähnyt paljon kärsimystä ja kohdannut ihmisiä, jotka ovat halunneet kuolla. Sen pohjalta olen pohtinut sitä, onko minun tai jonkun muun ideologinen näkemys tärkeämpi kuin kärsivän ihmisen näkemys.

- Jos ihminen kärsii ja haluaa kuolla, miksi meidän pitäisi kaikin keinoin yrittää pitää häntä elossa? Silloinhan se lähtee jonkun muun ihmisen tarpeista.

Saattohoitolääkäri näkee, että ensisijaisesti kärsimystä pitää lievittää muilla tavoilla kuin päätymällä eutanasiaan. Esimerkiksi Terhokodissa käytetään kuukausittain palliatiivista sedaatiota (nukuttamista) lievittämään kuolemaa lähestyvän ihmisen oireita.

Mikä olisi lääkärin rooli eutanasiassa?

Hänninen näkee, että lääkärin rooli kuolemaa lähestyvän ihmisen hoitamisessa on ensinnäkin kohdata ihminen ja yrittää tehdä hänen hyväkseen kaikki se, mitä saattohoidon keinoin on tehtävissä. Laillistetussa eutanasiassa lääkäri olisi myös eutanasian suunnittelija ja toteuttaja. Hännisen mukaan lääkärin on tällöin oltava hoitava omalääkäri, joka tuntee potilaan ja kykenee yhdessä hänen kanssaan arvioimaan tilanteen.

Esimerkiksi Hollannissa on hänen mukaansa tarkka kirjallinen ohjeistus siihen, miten eutanasia toteutetaan. Jos tästä poiketaan, pitää asiasta tehdä selvitys.

Onko tällainen lääkärin asema eutanasiassa pyövelin tai kuoleman tekijän rooli?

- Riippuu siitä, miten itse mieltää asian. Minusta se (eutanasia) on inhimillisen kärsimyksen lievittämistä. Yksi lääkärin tehtävä on inhimillisen kärsimyksen lievittäminen.

Hänninen tähdentää, että niissäkään maissa, joissa eutanasia on laillinen, ei lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattilaisia velvoiteta osallistumaan eutanasiaan. Jos lääkäri ei halua ottaa kantaa eutanasiaan, hänen pitää ohjata potilas toiselle lääkärille.

- Jos eutanasia laillistetaan, eivät lääkärit joudu vastoi tahtoaan ”pyöveleiksi”. Missään maassa lainsäädäntö ei ole tähän pakottanut, vaan ihminen voi valita itse kantansa ja toimia sen mukaan. Myöskään se, että ihmisiä valittaisiin eutanasian kohteiksi, ei pidä paikkaansa: se on ihmisen oma pyyntö.

Onko lääkärikunta jakautunut?

Noin 20 prosenttia lääkäreistä on yleensä kannattanut eutanasiaa kyselyissä, kertoo Hänninen. Lääkärien profiilikyselyssä 2013 noin 700 vastaajasta kuitenkin lähes puolet, 48 prosenttia, ilmoitti kannattavansa eutanasiaa. 

- Voi olla, että entistä enemmän on sellaisiakin lääkäreitä, jotka näkevät eutanasian mahdollisuutena. Vastustus on ollut äänekkäämpää. Mutta ehkä niissä keskusteluissa, missä olen itse ollut mukana, on ollut nyt enemmän eutanasiamyönteistä suhtautumista kuin ennen.

Mitä vaaroja voi nähdä siinä, että eutanasia laillistettaisiin?

- Se on lopullinen toimenpide. Valvontajärjestelmän täytyy toimia. Esimerkiksi Hollannissa ainakin tällä hetkellä valvonta selkeästi toimii.

Hännisen mukaan on selvää, että saattohoito pitää saada kuntoon, ennen kuin eutanasioihin voidaan ryhtyä.

-Näinhän kävi Hollannissa ja Belgiassakin, että saattohoito pistettiin kuntoon.

Mutta miten saada suomalainen saattohoito sille tasolle, että eri puolilla maata kuolevilla ihmisillä olisi tasapuolisesti mahdollisuus saada hyvää saattohoitoa?

- Hyvä kysymys. Sitähän tässä on kaksikymmentä vuotta yritetty…

- Ainakin Suomessa näyttää edelleen puuttuvan ymmärrys saattohoidon ytimestä. Olisi tärkeää ymmärtää, mitä kaikkea apua ja tukea ihminen tarvitsee, kun hän kuolee. Ei ole kyse pelkästään siitä, että järjestetään sairaala- tai vuodepaikka tai kipulääkitys, vaan saattohoidossa on kyse erilaisesta hoitokulttuurista ja tavasta suhtautua hoitamiseen ja ihmiseen.

- Läheisten ottaminen huomioon on oleellista: että he jatkaisivat eteenpäin kuoleman jälkeen mahdollisimman vähän traumatisoituneena ja hyvin jaksavina.

Lähteet: Juha Hännisen puhelinhaastattelu 16.1.2014, Lääkärien profiilikysely 2013/Terve Media Oy ja Lääkäriportaali.fi

Lue myös:

Kommentoi »