Terve.fi

Lääkäri: "Eläville vihanneksille" morfiinia, ei pakkosyöttämistä

Lääkäri: "Eläville vihanneksille" morfiinia, ei pakkosyöttämistä

Mainos

Millä tavoin näitä vanhuksia tulisi mielestäsi hoitaa, eläkkeellä oleva joroislainen lääkäri ja Varkauden sote-lautakunnan varapuheenjohtaja Pekka Lantto?

- Olen tehnyt tämän kysymyksen viimeisen 30 vuoden aikana sadoille eläkeikäisille ihmisille. Mitä tehdä siinä vaiheessa, kun ihminen dementoituu täysin tai makaa Alzheimerin taudin tai aivohalvauksen jälkeen sängyssä suu auki ja silmät kiinni toimintakyvyttömänä niin, että vain alkukantaiset refleksit toimivat? Halutaanko tällöin, että suuhun kaadetaan soseutettua ruokaa ja pidetään näin ihmistä hengissä? vastaa Lantto.

Lue myös juttu ‘Jos olisit elävä vihannes, haluaisitko nesteytystä vai morfiinia?’

Hänen epävirallisten laskelmiensa mukaan tällaisia vanhuksia, ”eläviä vihanneksia”, on Suomessa 10 000 ja heidän hoitonsa maksaa 500 miljoonaa euroa vuodessa. Määrä tulee kasvamaan, kun suuret ikäluokat tulevat vanhusikään.

- Nykykäytäntö on, että pakkosyöttämällä ja juottamalla tällainen ihminen tekee kuolemaa noin viisi vuotta laitoksessa. Toinen vaihtoehto, mitä olen kysynyt ihmisiltä, on se, että tässä tapauksessa annettaisiinkin pelkästään morfiinia. Siinä tapauksessa kuolema tapahtuu kahden viikon sisällä. Lähes sata prosenttia heistä, joilta olen kysynyt, valitsee morfiinilinjan.

Millä tavoin toimintakyvytöntä sänkyyn hoidettavaa vanhusta sitten hoidettaisiin, ellei syötettäisi ja juotettaisi?

Ei muuta kuin perushoitoa ja morfiinia. Tämä ei ole mikään tappolinja, sillä ihmistä ei tapeta morfiinilla vaan hän saa luonnonmukaisesti kuolla. Ihminen kuolee tällöin nestehukkaan. Mahdolliset oireet saadaan hoidettua morfiinilla.

- Näissä asioissa pitää olla varma, että kyseessä on lopullinen tila. Esimerkiksi aivohalvauksen jälkeen nähdään noin vuoden aikana, tuleeko toipumista.

- Ajatukseni on lähtenyt kansalaisilta. Tietenkin minä olen myös käytännön työssä nähnyt näitä eläviä vihanneksia. Tämä ilmaisukin on tullut kansalaisten keskuudesta.

Kärsiikö ihminen, kun syöttäminen ja juottaminen lopetetaan (ja annetaan morfiinia)?

- Veikkaisin että nykyinen hoitokäytäntö aiheuttaa paljon enemmän kärsimyksiä ihmiselle viiden vuoden ajan keskimäärin kuin morfiinilla hoitaminen. Omasta potilasaineistosta tiedän, että pahimmillaan ihminen on ollut sikiöasentoon koppuraan käpristyneenä 10 vuotta ennen kuolemaa. Tämä kauhistuttaa omaisia.

- Helpoin tapa on ilmaista selkeästi oma hoitotahto omaisille ja läheisille, myös läheisille ystäville. Kun olen kysynyt ihmisiltä, mikseivät he tee hoitotahtoa, he vastaavat, että se ei ole ajankohtainen asia ja se on niin vaikeaakin. Mutta ei siinä tarvitse mitään monimutkaisia hoitotahtokaavakkeita täyttää vaan voi ilmaista hoitotahtonsa selkeästi läheisilleen. Toki voi myös paperille kirjoittaa: Jos menetän toimintakykyni, minua ei saa syöttää tai juottaa vaan toivon, että hoidetaan vain oireitani, jos niitä näyttää olevan.

Mistä voimme olla varmoja, ettei nestehukkaan kuoleminen morfiinilääkittynä aiheuta kärsimystä?

- Alkaa olla tieteellistä näyttöä siitä, että elimistön puolustusmekanismit alkavat nestevajauksen tultua tuottaa ns. omaa morfiiniaan, endorfiinia.

- Kysyin geriatrian professori Lauri Autiolta jo 1989 Helsingin Lääkäripäivillä, kärsiikö tällainen ihminen, jos tehdään näin kuin ehdotan. Hän sanoi 300 lääkärin läsnä ollessa, että ei kärsi.

Mikä on arviosi siitä, mikä on lääkärikunnan ja hoitohenkilöstön yleinen mielipide tässä asiassa (pakkoruokinnan lopettaminen)?

- Arvioin, että jos tehtäisiin lääkärikunnan keskuudessa kysely nimettömänä, olisi enemmistö samaa mieltä kuin minä. Hoitohenkilökunnasta tiedän, että vastustusta on enemmän ainakin äänekkäissä mutta luulen, että hiljainen enemmistö on samaa mieltä kanssani.

- Mutta ei tähän ammattilaisten mielipidettä tarvita vaan kansalaisten. Pitäisi tehdä laaja kysely 50 vuotta täyttäneille, jotta saataisiin selville kansalaismielipide.

Pitäisikö eutanasia sallia Suomessa?

- Olen sitä mieltä, että se tullaan sallimaan. Mutta se koskee vain pientä ryhmää ihmisiä toisin kuin tämä asia, mistä nyt puhuttiin.

- Neuvottelin vuosi sitten erään lakimiehen kanssa ja hän teki lakimuutosehdotuksen potilaslakiin. Jos sen mukaan toimittaisiin, ei eutanasiaa tarvittaisi.

Lanton esitys on, että toimintakyvyttömien sänkypotilaiden pakkoruokinta voitaisiin lopettaa, ellei henkilö ole erikseen tietoisissa voimissa ollessaan ilmaissut hoitotahtonaan, että häntä tulee syöttää ja juottaa, jos hän joutuu toimintakyvyttömään tilaan pysyvästi eikä toivoa parantumisesta ole. Samaan tapaan toimitaan Suomessa nyt elinsiirtojen suhteen: oletetaan, että henkilö on suostuvainen luovuttamaan elimiä, ellei hän ole eläessään toisin ilmaissut.

- Tämä on suuri työ ja vaikea asia. Ensin pitäisi tehdä tutkimus kansalaismielipiteestä. Lakialoite ei ole lähtenyt vielä eteenpäin vaan odotamme aktiivisempaa kansalaiskeskustelua.

Voiko luottaa, että hoitotahto toteutuu, jos tekee hoitotahdon, jossa ilmaisee, ettei halua ruokintaa, jos joutuu pysyvästi toimintakyvyttömään, kuolemaan johtavaan tilaan?

- Ei. Tästäkin on esimerkki. Osastolle tuli 2000-luvun alussa täysin liikuntakyvytön ihminen, jolla oli kuitenkin alussa järki tallella. Hän sanoi, ettei hän enää syö. Viikossa hän meni niin heikkoon kuntoon, ettei hän kyennyt vastustamaan syöttämistä. Häntä syötettiin. Kesti vuosi, ennen kuin hän sai kuolla.

- Ihmisen hoitotahtoa pitää toteuttaa, vaikka se johtaisikin elämän lyhenemiseen.

Pekka Lanton nimi on tuttu julkisuudesta, johon hän nousi toimiessaan Joroisten terveyskeskuksen ylilääkärinä. Mediuutisten mukaan Joroisten terveyskeskuksessa kuoli Lanton ylilääkärinä ollessa vuosina 2002-2004 kymmeniä potilaita, kun vähennettiin vanhusten lähettämistä erikoissairaanhoitoon ja henkilökunta keskittyi saattohoitoon.

- Vuonna 2002 kuoli Joroisten sairaalassa enemmän potilaita kuin ennen, mutta kokonaiskuolleisuus oli sama 70 vuodessa, eli ei lähetetty enää kuolemaan erikoissairaanhoitoon, Lantto tarkentaa.

Savon Sanomien mukaan vuonna 2004 tilanne kärjistyi, kun Lantto kyseenalaisti vanhusten soseruokinnan epäinhimillisenä toimintana ja osa henkilökunnasta kieltäytyi lopettamasta pakkoruokintaa.

Lantolle luettiin oikeudessa useita syytteitä mutta hänet vapautettiin lähes kaikista. Hänet tuomittiin vuonna 2009 sakkorangaistukseen virkavelvollisuuden rikkomisesta, mutta syytteet muun muassa törkeästä kuolemantuottamuksesta, virkasalaisuuden rikkomisesta ja törkeästä pahoinpitelystä hylättiin.

Kommentoi aihetta. Millaisia mietteitä Lanton ehdotukset herättävät? Skrollaa alas ja kerro.

Lue myös:

Jos olisit elävä vihannes, haluaisitko nesteytystä vai morfiinia? Näin lääkärit vastaavat

Pakkosyöttäminen puhuttaa: näin sanovat hoitajat ja lääkärit

Aivohalvaus, tietopaketti

Dementia, tietopaketti

Asiantuntija: Saattohoito saatava kuntoon ennen eutanasiakeskusteluja

Saako vaikeasti vammainen kuolla omasta tahdostaan?

Julkaistu: 18.3.2013