Puutiaisia eli punkkeja esiintyy ympäri Suomea eteläiseen Lappiin saakka. Punkkien esiintyvyys on suurinta rannikko- ja saaristoalueilla. Puutiaiset lähtevät liikkeelle keväisin ympäristön keskilämpötilan noustessa yli 5 °C. Ne elävät ja liikkuvat useimmiten aluskasvillisuudessa, heinikoissa ja pensaikoissa, kosteilla alueilla.
Punkki tarvitsee kehittyäkseen veriaterian, joten se etsiytyy ihmisen ihon pinnalle. Punkin purema ei ole vaarallinen sinänsä, mutta punkki voi tartuttaa ihmiseen borrelioosin, joka on Borrelia burgdorferi -bakteerin aiheuttama sairaus. Tämä myös Lymen taudiksi kutsuttu sairaus voi olla vaarallinen, jos sitä ei hoideta ajoissa. On arvioitu, että noin neljäsosalla suomalaisista punkeista on elimistössään borrelia-bakteeri. Ulospäin punkista ei voi sanoa, onko se infektoitunut.
Ilmeisesti kuitenkin vain yksi punkin purema 50:stä johtaa tartuntaan, sillä jotta borrelia tarttuisi ihmiseen, tulee punkin yleensä olla kiinnittyneenä ihoon useita tunteja. Vuosittain Lymen taudin saa arviolta noin kuutisentuhatta suomalaista.
Lisäksi puutiaiset levittävät virusta, joka voi aiheuttaa ihmiselle aivotulehduksen eli puutiaisenkefaliitin (Kumlingen tauti). Aivotulehdusvirusta kantavia puutiaisia esiintyy Ahvenanmaalla, Turun saaristossa, Kokkolan seudun saaristossa, Lapin-läänin lounaisosassa Simossa, Helsingin edustalla, Lappeenrannassa ja Varkaudessa. Kyseisillä alueillakin viruksen kantajia on kuitenkin pieni osa puutiaiskannasta, noin 1 sadasta punkista. Puutiaisaivokuumetta vastaan on olemassa rokote.
Hedman K. ym. Mikrobiologia. Kustannus Oy Duodecim 2010.
Nyman D. Lymen borrelioosi, Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.
Lumio J. Tietoa potilaalle: Krooninen borrelioosi eli krooninen Lymen tauti, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2017.
