British Medical Journalin katsauksessa käydään läpi punkinpuremien välttämiseen ja kiinnittyneiden punkkien irrottamiseen suositeltavat keinot tieteellisen näytön pohjalta.
Suojaavan vaatetuksen teho punkkien torjunnassa on täysin kiistaton. Saappaat, sukkiin työnnetyt puntit, pitkät hihat ja paita housuissa antavat hyvän suojan. Ainakin kerran päivässä tehtävän ihon ja vaatteiden punkkisyynin tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa.
- Lue myös: Mitä tehdä, kun punkki puree?
Punkkikarkotteista PMD aiheuttaa 70 – 100 prosentin vähentymisen punkkien kiinnittymisessä koe-eläinten nahkaan ja myös ihmisihoon. Sen teho kestää kohtalaisena jopa useita päiviä. Aineen myrkyllisyys on vähäinen, mutta lapsilla sen myrkyllisyydestä ei ole vielä riittävästi tietoa.
Toinen yleinen karkoteaine on DEET. Sen tehosta on saatu ristiriitaisia tuloksia. Varmaa on, että se tehoaa vain lyhyen aikaa. Iholle annosteltuna sen myrkyllisyys on vähäinen. Permetriini on erinomainen aine suojavaatteiden käsittelyyn. Sillä sumutetut tai siihen kastetut vaatteet suorastaan tyrmäävät punkit, ja vaikutus kestää jopa kymmeniä pesukertoja.
Kiinnittynyt punkki irtoaa todistetusti parhaiten kapeakärkisillä pinseteillä aivan ihon pinnan tasosta suoraan ylöspäin vetäen. Punkkipihtien tehoa ei vielä ole tutkittu, mutta periaatteessa nekin varmaan toimivat hyvin. Erilaiset rasvat, kynsilakat, alkoholit ja punkin liekittämiset voi unohtaa.
Lääkäriin kannattaa hakeutua jos puremakohdalle ilmestyy laajeneva rengasmainen tai homogeeninen punoittava ihottuma. Aina tämä oire ei kuitenkaan ilmaannu. Epätavallinen päänsärky, flunssaoireet, niskajäykkyys, kasvohermohalvaus, niveloireet, sydämen rytmihäiriöt ja huimaus pureman jälkeisinä viikkoina voivat olla borrelioosin aiheuttamia.
Punkeista vapaata maastoa on mahdoton varmuudella määritellä. Täysin viherkasveista vapaa asvalttiviidakko voi olla turvallinen, mutta tuskin kovin moni haluaa sellaisessa kesäänsä viettää.
Lähde: British Medical Journal
