1. Punkkien elinkaari
Punkin kehitykseen kuuluu kolme vaihetta. Toukkavaiheessa olevaa punkkia sanotaan larvaksi, joka on vain yhden millimetrin kokoinen. Nuoret punkit ovat nymfejä ja niiden koko vaihtelee yhdestä kahteen millimetriin. Kolmannessa vaiheessa punkit ovat täysikasvuisia eli aikuisia. Aikuinen punkki on noin kolmen millimetrin kokoinen. Punkit tarvitsevat veriaterian jokaisessa kehitysvaiheessaan, jotta ne voivat kehittyä seuraavaan asteeseen. Suomessa punkit elävät noin 2-4 vuotta.
2. Punkit lähtevät liikkeelle maan lämpötilan ollessa 4-5 astetta.
Tänä keväänä punkit ovat olleet ajoissa liikenteessä ja ensimmäiset punkit on havaittu jo maaliskuun aikana. Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden mukaan ei ole poikkeuksellista, että punkit ovat liikenteessä jo maaliskuussa. Aikuiset punkit lähtevät liikenteeseen maan lämpötilan ollessa 4-5 astetta ja nuoremmat punkit eli larvat ja nymfit lämpötilan ollessa 7-10 astetta. Kuinka aikaisin punkit ovat liikkeellä, riippuu siitä, miten lämpötila kehittyy keväisin.
3. Punkkien levinneisyys on lisääntynyt viime vuosina Suomessa.
Usein puhutaan, että punkit viihtyvät rannikko ja saaristoalueilla. Nykyisin niitä kuitenkin havaitaan yhä enemmän myös alueilla, joissa niitä ei ole ennen havaittu kuten Sisä-Suomessa. Vapalahti sanoo punkkien lisääntymisen olevan ilmaston lämpenemisen sivuoire.
4. Puutiaisaivokuume tarttuu punkista minuuteissa.
Jos punkki kantaa puutiaisaivokuumeeseen johtavaa virusta, tarttuu se saman tien punkin syljestä ihmisen verenkiertoon. Sitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa toiseen punkeista saatavaan tautiin borrelioosiin, joka ei ole viruspohjainen vaan bakteerin aiheuttama. Jos punkki on ollut iholla yli vuorokauden, kasvaa riski borrelioosin siirtymiseen. Suomessa noin joka viides punkki kantaa borrelioosia.
Lue myös: Sainko borrelioosin?
5. Puutiaisaivokuumetta vastaan on olemassa rokote.
Rokote kuuluu Suomessa ainoastaan Ahvenanmaalla kansalliseen rokotusohjelmaan. Sitä on myös suunniteltu laajennettavaksi länsirannikolle Paraisiin ja Simoon, mutta toistaiseksi rokotusta ei ole lisätty kuntien rokotusohjelmaan. Vapalahden mukaan olisi kuitenkin hyvä, että ihmiset rokotettaisiin alueilla, joissa on riski sairastua puutiaisaivokuumeeseen.
6. Punkki voi olla tiukasti kiinni ihossa.
Apteekissa myytävät punkkipihdit ovat hyvä väline punkkien poistoon. Niillä otetaan napakka ote mahdollisimman läheltä ihoa ja tasaiselle vedolla vedetään punkki irti ihosta. Punkki voi olla tiukastikin kiinni, jos se on ehtinyt olla iholla pidemmän aikaa. Tämä johtuu punkin erittämästä sementtimäisestä aineesta, jolla se kiinnittyy ihoon mahdollisimman tiukasti. Irrottamisen jälkeen purema kannattaa desinfioida, ettei se pääse tulehtumaan.
7. Muista tehdä iltaisin punkkitarkistus.
Uusilla alueilla kannattaa olla valppaana punkkien suhteen. Etenkin lapset kannattaa tarkistuttaa, sillä he eivät välttämättä itse tajua punkkia ihollaan. Tarkistuksessa kannattaa olla myös apuna joku toinen siltä varalta, että punkki on purrut paikkaan, josta sitä on vaikea itse havaita. Puremaa kannattaa pitää silmällä siltä varalta, ettei sen ympärille ala muodostua rengasihottumaa.
Lue myös, kuinka voit ehkäistä ja hoitaa ötököiden aiheuttamat paukamat.
