Proteiinit rakentuvat aminohapoista. Ne ovat ihmiselle elintärkeitä, koska proteiinit toimivat kaikkien solujen rakennusaineita. Proteiinit saavat solut liikkeelle ja liittymään yhteen. Ne säätelevät geenien toimintaa ja huolehtivat elimistön puolustusjärjestelmistä.

Proteiinit pitävät myös nälän loitolla ja tuovat kylläisyyden tunteen. Saat proteiineja tarpeeksi, kun otat lautaselle aina proteiinipitoista syötävää.

Terveellisiä proteiineja on kalassa, lihassa, kanassa, kananmunissa, maidossa ja maitotuotteissa sekä palko- ja täysjyväviljoissa.

Saat proteiinia herneistä ja pavuista. Vähärasvaisina ne sopivat erityisen hyvin painonhallitsijoiden ruoaksi.

Soija on hyvä kasvikunnan proteiinilähde, sillä se sisältää kaikkia tarvittavia aminohappoja. Soijaa saa kaupoista nykyään monessa eri muodossa. Voit korvata sillä lihan ruoissasi.

Kannattaa suosia kasviproteiineja, sillä eläinproteiinin liika nauttiminen lisää sydäntautien ja diabeteksen riskiä. Oma ruokavalio on hyvä suunnitella sellaiseksi että se myös maistuu hyvältä. Kun vaihtelee proteiinien lähteitä syöminen pysyy myös nautintona eikä vain ravintoaineiden tankkaamisena.

Täysjyväviljatuotteet ovat tärkeä kasvisravinnon perusta. Muita hyviä proteiininlähteitä vegaanille ovat palkokasvit, pähkinät ja siemenet.

Tutkimuksissa on havaittu, että alle 45-vuotiaana alkavat vaihdevuodet ovat harvinaisempi naisilla, joiden ruokavaliossa on paljon kasviperäisiä proteiineja.

Myös pähkinät sisältävät hyviä proteiineja. Päivittäin pähkinöitä syövät sairastuvat tutkimuksen mukaan sepelvaltimotautiin viidenneksen epätodennäköisemmin ja verenpainetautiin noin kolmanneksen epätodennäköisemmin kuin pähkinöitä karttavat. Ylenmäärin pähkinöitä ei kannata syödä, sillä ne sisältävät runsaasti rasvaa.

Proteiinien tärkein tehtävä on toimia kehomme kudosten rakennusaineena. Insuliini rakentuu myös proteiinista. Se säätelee muun muassa sokeriaineenvaihduntaa.

Hapen ja ravintoaineiden kuljetukseen tarvitaan kuljetusproteiineja. Vasta-aineet ja osa hormoneista koostuvat aminohapoista tai proteiineista.

Proteiinin tarve kasvaa, kun ikävuosia kertyy. Proteiini tukee lihasmassan säilymistä ja helpottaa siten liikkumista. Riittävä proteiinipitoisten ruokien syöminen auttaa toimintakyvyn säilymisessä ja voi jopa parantaa sitä.

Proteiinivajaus ei ole suomalaisille yleinen ongelma. Mutta jos harrastaa paljon liikuntaa, kannattaa tarkistaa, että saat tarpeeksi proteiinia. Aktiiviliikkujan tulisi syödä 1,5–2 grammaa proteiinia jokaista painokiloa kohden.

Jos proteiinia kertyy liikaa elimistöön, se näkyy lihomisena.