Lisäaineet

Lisäaineet ovat laaja joukko aineita. Osa on synteettisiä, osaa on ruoissa luonnostaankin. Pitääkö niitä välttää?

Lisäaineet ovat elintarvikkeissa olevia aineita, jotka parantavat tuotteiden koostumusta, säilyvyyttä, makua tai ulkonäköä. Esimerkiksi säilöntäaineet suojaavat ruokia mikrobeilta ja pilaantumiselta.

Lisäaineiden joukko on hyvin kirjava. Osa aineista on synteettisiä ja osa puolestaan sellaisia, joita esiintyy ruoissa luonnostaankin. Jälkimmäisiä ovat esimerkiksi omenan pektiini (E440) ja tomaatin väri lykopeeni (E160d). Jotkin ovat tavallisia ruoanlaitossa käytettäviä aineita kuten etikkahappo (E260). Osa puolestaan on eläinperäisiä, osa taas teollisesti valmistettuja.

Lisäaineita on muissakin tuotteissa kuin ruoissa. Esimerkiksi ravintolisät voivat sisältää niitä. Myös vitamiinit ovat aineita, joita voidaan käyttää elintarvikkeissa esimerkiksi hapettumisenestoaineina. Tällaisia ovat askorbiinihappo eli C-vitamiini (E300) ja tokoferoli eli E-vitamiini (E306–E309).

Lisäaineet jaetaan useisiin ryhmiin. Säilöntäaineiden lisäksi ryhmiä ovat muun muassa makeutusaineet, väriaineet, happamuudensäätöaineet, hapettumisen- ja paakkuuntumisenestoaineet, arominvahventeet ja stabilointiaineet.

Lisäaineet listataan tuotteiden pakkausselosteissa usein E-koodeina. E-kirjain numeron edessä tarkoittaa, että Euroopan unioni on arvioinut, että lisäaineen käyttö elintarvikkeissa on turvallista.

Pitääkö aikuisen vältellä lisäaineita? Ei, sillä niiden käyttö elintarvikkeissa on tarkasti tutkittua ja rajattua.

Ennen kuin lisäainetta saa käyttää, sen pitää käydä läpi perusteellinen turvallisuusarviointi ja saada hyväksyntä. EU:ssa turvallisuutta arvioi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA. Suomessa asiaa valvoo Evira.

Turvallisuusarvioinnin perusteella lisäaineelle määritetään ADI-arvo (Acceptable Daily Intake), joka tarkoittaa päivittäistä hyväksyttävää enimmäissaantia. Eviran mukaan ihminen voi altistua tälle määrälle periaatteessa joka päivä koko elämänsä ajan ilman, että siitä on haittaa terveydelle.

Käytännössä lisäaineita voi saada liikaa vain silloin, jos nauttii kerralla suuria määriä jotain tiettyä elintarviketta tai jos ruokavaliossa on runsaasti lisäainepitoisia ruokia.

Ruokavalio vaikuttaa siihen, kuinka paljon lisäaineita saa. Jos haluaa vähentää lisäaineiden saantia, kannattaa suosia tuoretta kalaa ja lihaa, kananmunia, maitoa, tuoreita vihanneksia, marjoja ja hedelmiä. Niissä ei ole lisäaineita. Luomutuotteet ovat usein kokonaan lisäaineettomia tai ne sisältävät niitä vähemmän. Käyttämänsä lisäravinteet voi myös hankkia ilman e-koodeja.

Ruokavaliota voi usein parantaa enemmän muilla tavoin kuin välttelemällä lisäaineita. Esimerkiksi moni suomalainen syö liikaa suolaa mutta liian vähän kasviksia. Suolan vähentäminen ja kasvisten lisääminen lautaselle on tutkitusti terveydelle hyödyllinen teko.

Allergia lisäaineille on harvinainen. Vain E120 eli karmiinihappo on merkittävä allergeeni. Se voi aiheuttaa äkillisiä allergiareaktioita, vaikeutta hengittää ja jopa anafylaksian. Hyvin harvoin allergiaoireita saattavat aiheuttaa rikkiyhdisteet (E220–E228), butyylihydroksianitsoli ja -tolueeni (E320, E321) ja natriumglutamaatti (E620, E621). Lisäaineelle voi myös herkistyä.

Lähteet: Allergia-, Iho- ja Astmaliitto, Evira ja Terveyskirjasto

Pysy mukana!
Tilaa uutiskirjeemme tästä