Allergisella nuhalla tarkoitetaan nuhaa, jonka aiheuttaa herkistyminen jollekin ympäristön aineelle.

Tästä kärsii 20–30 % suomalaisista. Allerginen nuha voi olla joko kausittaista, jaksoittaista tai jatkuvaa. Tyypillisiä herkisteitä ovat siitepölyt, eläinhilseet, jauhot tai muut valkuaispitoiset pölyt.

Suomessa yleisimpiä allergisen nuhan aiheuttajia ovat koivun, heinien ja pujon siitepölyt sekä kissan ja koiran hilse. Allergisen nuhan oireina ovat nenän kutina, aivastelu, nenän tukkoisuus ja lisääntynyt kirkkaan eritteen vuoto nenästä joko ulos tai taakse nieluun. Tällaisia oireita esiintyy myös ilman allergiaa, jolloin sitä kutsutaan mm. ei-allergiseksi nuhaksi ja muuksi yliherkkyysnuhaksi. Ei-allerginen nuha oireilee yleensä eniten ulkoilmassa.

Allergiseen nuhaan liittyy usein lisäksi silmien sidekalvontulehdus, jossa silmät punoittavat, kutiavat ja silmäluomet turpoavat. Noin 25 % allergista nuhaa potevilla on myös astmaoireita ja allerginen nuha onkin astman riskitekijä. Nuhan aiheuttajan selvittelyissä nuhan kesto ja esiintymisajankohta antaa viitteitä mahdollisen allergian aiheuttajasta. Kausittainen allerginen nuha on tyypillisesti kasvien siitepölyn aiheuttamaa, ja toteaminen on helppoa. Oireet alkavat kukintojen puhjetessa ja loppuvat kukintojen loppuessa tai pian tämän jälkeen.

Eläinhilseen aiheuttama allerginen nuha on yleensä helppo todeta. Tarvittaessa voidaan tehdä ihopistokoe tai verikoe allergian varmistamiseksi. Jatkuvassa allergisessa nuhassa herkistävä aine ei yleensä ole yhtä helposti havainnoitavissa. Tämän vuoksi allergia tutkimukset tulevat yleensä tarpeeseen.

Lähteet:

Numminen J. Allerginen nuha, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016

Numminen J. Allerginen Nuha, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2017