Allergia voi kehittyä missä iässä tahansa. Parhaiten siitä kertovat oireet, eivät testit. Niitä tarvitaan vain tietyissä tapauksissa.
Silmäluomet turpoavat ja kitalaki kutisee. Pussillisesta pähkinöitä tuli yllättäen reaktio. Tätä ei ole tapahtunut aiemmin. Lääkäri ei silti lähetä allergiatesteihin. Miksi ihmeessä?
– Allergioiden selvittelyssä ei aina tarvita veri- tai ihokokeita. Jos oireet ovat lieviä ja ohimeneviä, aiheuttajaa ei yleensä ryhdytä testaamaan. Lääkärin haastattelu voi riittää. Hän selvittää, voisiko kyse olla -esimerkiksi ristiallergiasta, sanoo asiantuntija Kaisa Toikko Allergia-, iho- ja astmaliitosta.
Allergioita ei testata rutiininomaisesti, koska oireet ratkaisevat. Erillisiä testejä ei tarvita, jos oireet tulevat selkeästi vaikkapa siitepölystä tai eläinpölystä.
Voi myös käydä niin, että testissä ei näy mitään, vaikka ihminen kokisi oireita.
Monesta voi tuntua, että oireilua vähätellään, jos allergioita ei ryhdytä testaamaan. Oireet voivat myös herättää pelkoja. Entä jos saankin yhtäkkiä vakavan kohtauksen?
– Lääkärin vastuulla on perustella potilaalle, miksi testaus ei ole tarpeen, jotta turhia pelkoja ei jää. Kurkun kutina voi tuntua pelottavalta, mutta se ei automaattisesti tarkoita, että seuraavaksi hengitystiet menevät tukkoon.
Pähkinä voi kuitenkin aiheuttaa myös vakavia reaktioita. Tarvittaessa asia tutkitaan tarkemmilla testeillä.
Pelkkä reaktio allergiatestiin ei riitä
Allergiatestit mittaavat herkistymistä tietyille allergeeneille. Tämä tulee esiin ihon kohoumana tai kohonneina veren vasta-aineina.
Ruoka-aineallergioissa pelkkä iho- tai verikoe ei riitä diagnoosiin, vaan tarvitaan myös altistustestejä.
Herkistyminen ei kuitenkaan vielä tarkoita, että ihminen on allerginen.
– Jos vasta-aineet ovat koholla koivun siitepölyn osalta, mutta ihmisellä ei ole oireita, kyse ei ole allergiasta. Diagnoosiin tarvitaan positiivisten testitulosten lisäksi allergeenista aiheutuvia oireita.
Jos taas oireet ovat selkeät, siitepölystä oireileva ei saa testeistä juuri mitään lisätietoa.
– Jos kärsii siitepölykausina vetisestä nuhasta, aivastelusta ja silmäoireista, ei kannata mennä testeihin vaan apteekkiin.
Joskus olo on sietämätön, vaikka käytössä on koko allergialääkearsenaali: nenäsuihke, silmätipat ja tabletit. Tällöin on syytä mennä lääkäriin.
– Silloin yleensä suositellaan siedätyshoitoa. Sitä varten on selvitettävä, mille siitepölyille ihminen on herkistynyt.
Siitepölyallergiaa testataan ihopistokokeella eli prick-testillä sekä IgE-verikokeella. Joka viidennellä suomalaisella on siitepölyallergia.
Ristiallergiat ovat yleisiä
Allergiat voivat kehittyä missä iässä tahansa. Yhtäkkiä aikuisena tulevat vakavat reaktiot ovat silti hyvin harvinaisia. Sen sijaan ristiallergiat ovat yleisiä. Ne voivat aiheuttaa yllättäviäkin, mutta usein lieviä, reaktioita joillekin ruoille.
Ristiallergiassa ihminen on oikeasti allerginen vaikkapa koivun siitepölylle, mutta saa oireita myös raa’asta omenasta tai pähkinöistä. Tyypillisesti suu kutisee ja kihelmöi. Syy on, että siitepöly ja omena sisältävät samankaltaisia proteiineja. Reaktiot ovat usein voimakkaimpia, kun koivu kukkii huhti–kesäkuussa.
Reaktio hiusväriin voi yllättää
Hajuste- ja hiusväriallergiat luokitellaan kosketusallergioiksi. Ne kehittyvät ajan kanssa.
– Moni ihmettelee, kun saa yhtäkkiä oireita, vaikka on käyttänyt samaa hiusväriä vuosia.
Valtaosa hiusten kestoväreistä sisältää PPD:tä. Se imeytyy ihon kautta verenkiertoon ja voi aiheuttaa kutinaa ja turvotusta päänahassa. Voimakas reaktio voi muurata silmät umpeen ja aiheuttaa hengitysvaikeuksia.
Hiusvärit tai rakennekynsiliimat aiheuttavat usein niin selkeitä oireita, ettei niitä välttämättä tarvitse testata. Jos oireet ovat vakavia tai syy on epäselvä eikä löydy esimerkiksi sopivaa ihovoidetta, asiaa voidaan tutkia julkisessa terveydenhuollossa.
Pitääkö allergeeneja vältellä?
Aina ei ole tarpeen karttaa allergian aiheuttajia. Jos ruoka-allergia on lievä, lääkäri voi kannustaa maistelemaan oireita aiheuttavaa ruokaa. Täysi välttely voi kaventaa liikaa ruokavaliota.
– Vakavissa allergioissa välttely on ainoa turvallinen hoito. Lääkäri päättää, onko allergikon viisasta kokeilla allergisoivaa ruoka-ainetta pieniä määriä vai välttää sitä kokonaan.
Näin allergioita testataan
Testit selvittävät herkistymistä ja reaktioiden vakavuutta.
1. Prick-testissä allergeenia pistetään ihon läpi. Tietyn kokoinen paukama kertoo herkistymisestä. Testillä tutkitaan allergista nuhaa, nokkosihottumaa ja ruoka-aineallergiaa.
2. Veren komponenttitutkimus auttaa arvioimaan muun muassa, mikä pähkinän proteiineista aiheuttaa oireilua ja onko allergia lievä vai aiheuttaako se hengenvaarallisia reaktioita.
3. IgE-verikokeella selvitetään eri allergeenien vasta-aineita. Sillä tutkitaan allergista nuhaa, eläinpölyallergiaa ja ruoka-aineallergioita.
4. Lappu- eli epikutaanitestillä selvitetään kosketusallergioita allergisoivia kemikaaleja sisältävillä lapuilla. Tyypillisiä aiheuttajia ovat hajusteet, metallit ja säilöntäaineet.
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 4/2019.
