Kauneus & Terveys

10 vinkkiä: Näin selviät siitepölykaudesta

10 vinkkiä: Näin selviät siitepölykaudesta

Vetinen nuha, kutiava nenä ja kirvelevät silmät voivat olla oireita siitepölyallergiasta. Tee näin, niin selviät siitepölykaudesta vähemmällä niiskutuksella.
Teksti Milka Sauvala
Kuvat iStock
Mainos

10 vinkkiä: Lääkitse, huuhtele ja estä siitepölyn pääsy kotiin 

1. Kokeile eri antihistamiinilääkkeitä, kunnes löydät toimivimmat. Jos ohjeen mukainen yksi tabletti ei riitä, lääkäri voi määrätä sinulle tehokkaammat lääkkeet.

2. Huuhtele nenä suolavedellä nenäkannun avulla. Se puhdistaa nenän limakalvot ja helpottaa oireita. Huuhtelun voi tehdä kolmekin kertaa päivässä.

3. Huuhtele hiukset vedellä iltaisin, ettet nukkuessasi hiero niihin tarttunutta siitepölyä tyynyyn.

4. Älä kuivata vaatteita tai tuuleta peittoja ja tyynyjä ulkona siitepölyaikaan.

5. Harjaa ja pudistele lemmikkien turkit ulkoilun jälkeen.

6. Ulkoile aamuisin tai myöhään illalla. Jos oireesi ovat vakavat, vältä raskasta liikuntaa, kuten juoksemista. Siitepölyä on eniten ilmassa tuulettomina aurinkoisina päivinä ja vähiten kostealla säällä.

7. Asenna tuuletusikkunoihin siitepölysuodattimet. Tarroilla kiinnitettäviä suodattimia myydään rautakaupoissa.

8. Jos hankit hengityssuojaimen, valitse P2-luokan uloshengityssuodatin. Perusmallit eivät estä siitepölyn kulkua.

9. Lopeta tupakointi. Se ärsyttää keuhkoputkia ja limakalvoja, jolloin siitepölyoireet voivat olla pahemmat.

10. Jotkut potilaat kertovat riittävän D-vitamiinin saannin helpottavan oireita, mutta tutkittua tietoa tai suositusta ei ole. 

Lue myös: Katupöly on siitepölyä vaarallisempaa

Vetinen nuha ja kutiava nenä

Vetinen nuha, kutiava nenä ja kirvelevät silmät voivat olla oireita siitepölyallergiasta.

Herkimmät saavat perusvuotenakin oireita jo helmi-maaliskuussa. Silloin ensimmäisinä kukkivien lehtipuiden, pähkinäpensaan ja lepän, siitepölyt leijailevat tuulten mukana Keski-Euroopasta meille.

Kevään edetessä siitepölyn määrä ilmassa kasvaa. Muutkin lehtipuut, kuten pajut, alkavat kukkia. Monelle pahin on kuitenkin koivu. Se kukkii kiivaimmin toukokuussa, ja sen kevyt siitepöly leviää helposti satoja, jopa tuhansia, kilometrejä. Arviolta ainakin 15 prosenttia suomalaisista on allergisia koivun siitepölylle.

Tukalaa oloa pahentaa usein se, että katupölyt pölisevät samaan aikaan.

Lue myös: Tilaa tiedot siitepölyistä puhelimeen

 

Aloita varautuminen ajoissa 

Jos et halua pärskiä ja niiskuttaa kevään kauneinta aikaa, aloita varautuminen kukintoihin ajoissa, ennen kuin oireet pääsevät pahoiksi.

Herkimmät koivuallergikot oireilevat aikaisin, koska koivun allergeeneja voi olla ilmassa jo ennen varsinaista siitepölyä. Hoito kannattaa aloittaa viimeistään viikkoa ennen odotettua kauden alkua eli käytännössä viimeistään huhtikuussa.

– Jos oireita on ollut vain silloin tällöin, voi toki odottaa ja kuulostella tuntemuksiaan. Mutta jos joutui viime vuonna käyttämään lääkkeitä, suosittelen lääkityksen aloittamista tänäkin vuonna. Silloin hoidon teho on paras. Jos allergisen nuhan jättää hoitamatta, riski saada astma kasvaa, sanoo allergianeuvoja Anne Vuorenmaa Allergia- ja astmaliitostasanoo.

Kotiin kannattaa hankkia antihistamiinitabletteja, silmätippoja ja kortisonipohjaista nenäsumutetta, joka hoitaa nenän limakalvojen tulehdusta.

– Kortisonia on sumutteissa niin vähän, että niitä voi huoletta käyttää. Jos sumute kuivattaa nenän limakalvoja, sen kanssa voi käyttää kostutustippoja.Antihistamiinit vaikuttavat yleensä nopeasti mutta nenäsumute vasta viikon sisällä. Flunssaan tarkoitetut, lyhytaikaisesti käytettävät nenäsumutteet eivät allergianuhaan kuitenkaan auta.

Jos tarvitsee lääkkeitä säännöllisesti, kannattaa käydä lääkärillä. Reseptillä lääkkeet saa halvemmalla. Vuorenmaa kehottaa jatkamaan hoitoa tarpeeksi pitkään. Jos koivuallergia on paha, lääkkeitä voi olla hyvä syödä juhannukseen saakka.

Lue myös: Saako hunajasta apua allergiaan?

Allerginen nuha ei tartu 

Siitepöly ei näy ilmassa, mutta aamuisin saattaa huomata, kuinka auton tuulilasi on peittynyt keltaiseen töhnään. Niinä päivinä allergisen saattaa tehdä mieli jäädä sisään. Vuorenmaan mukaan elämää ei kuitenkaan kannata rajoittaa.

– Sisätiloihin ei tarvitse linnoittautua, ellei ole aivan tukossa ja huonovointinen. Kehon immuunipuolustusta on hyvä haastaa vähän.

Allerginen nuha ei tartu. Töissä voi käydä normaalisti. Pahimmin oireilevat voivat silti olla niin tukkoisia ja väsyneitä, että he tarvitsevat sairauslomaa.

Siitepölyallergioita voi hoitaa myös siedätyshoidolla. Oireiden ei tarvitse olla rajuja, jotta hoidon voi aloittaa. Riittää, että oireet häiritsevät. Siedätyshoito aloitetaan syksyllä, jolloin siitepölyä ei enää ole ilmassa. 

Siitepölyallergia voi puhjeta missä iässä tahansa 

Allergian puhkeamista ei voi estää. Sen laukaisee siitepölyissä oleva proteiini, Vuorenmaa kertoo.

Proteiini on harmiton, mutta allergikon elimistö luulee sitä haitalliseksi vieraaksi aineeksi ja reagoi sitä vastaan. Syiksi on arveltu ympäristön, elintapojen ja hygienian muuttumista: emme enää altistu mikrobeille, kuten ennen. Tämä vaikuttaa immuunijärjestelmän kehittymiseen.

Yleensä siitepölyallergia puhkeaa teini-iässä, mutta jo parivuotias taapero voi herkistyä. Joillain oireet alkavat vasta aikuisena, eikä viisikymppinenkään ei ole turvassa niiltä.

Vielä ei tiedetä, vaikuttaako ilmaston lämpeneminen siitepölyallergikkojen piinaviikkoihin. Se saattaa pidentää kukintakautta ja levittää runsaita siitepölyjä entistä pohjoisemmaksi. Toisaalta kausi voi venyä vain vähän, jolloin sillä ei välttämättä ole suurta merkitystä allergiselle.

Lue myös:

Hunajasta apua siitepölyallergiaan?

Tiesitkö, että siitepölyallergia voi periytyä? Lue kuusi faktaa!

 

Julkaistu: 2.3.2014