Turun yliopiston aerobiologian yksikkö on julkaissut mobiililaitteille kehitetyn Norkko-siitepölytiedotuspalvelun osoitteessa app.norkko.fi.
Norkko-mobiilipalvelu hyödyntää paikkatietoa ja kertoo siitepölyennusteen meneillään olevalle sekä kahdelle seuraavalle päivälle.
Päiväkeskiarvojen lisäksi käyttäjä pystyy seuraamaan siitepölytilanteen etenemistä kahden tunnin tarkkuudella. Palvelu sisältää myös karttamuotoisen ennusteen koko maahan sekä aerobiologian yksikön Twitter-tiedotteet.
– Tänä vuonna palvelu koskee koivun siitepölykautta, mutta tulevina vuosina tarkoitus on laajentaa sitä lepälle, heinälle ja pujolle, aerobiologian yksikön johtaja Annika Saarto kertoo.
- Lue myös asiantuntijan vastaus: Siitepölystä oireita, kannattaako testata allergiaa?
Aiempaa huomattavasti tarkemmat siitepölyennusteet mahdollistaa menetelmä, jonka Turun yliopisto on kehittänyt yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa Tekesin rahoituksella. Sitä on testattu YTA-apteekkien ja Terveystalon kanssa.
– Uusi siitepölytiedotuspalvelu perustuu sää- ja siitepölyn kulkeutumismalleihin, havaintoaineistoon sekä aerobiologiseen ja meteorologiseen asiantuntijatulkintaan. Menetelmä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, Saarto sanoo.
Selainpohjainen palvelu ei vaadi käyttäjältä rekisteröitymistä tai sisään kirjautumista. Palvelun osoite on app.norkko.fi.
Siitepölyä saattaa kulkeutua Suomeen varhain tänä vuonna
Suomen tärkeimmät siitepölyallergiakasvit ovat pähkinäpensas, leppä, koivu, heinä ja pujo. Pähkinäpensaan ja lepän kukinnasta odotetaan tavanomaista. Lepän siitepölymäärät nousevat tyypillisesti muutamana päivänä runsaiksi.
– Pähkinäpensas ja leppä kukkivat jo eri puolilla Keski-Eurooppaa, ja eteläiset ilmavirtaukset saattavat tuoda niiden siitepölyä Suomeen hyvinkin pian, Saarto sanoo.
Koivun kukinnasta odotetaan tänä vuonna hieman keskimääräistä voimakkaampaa, mutta esimerkiksi vuoden 2014 kaltaiset huippuarvot eivät ole todennäköisiä.
Turun yliopiston siitepölytiedotus täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Aerobiologian yksikkö on laatinut siitepölytiedotteita vuodesta 1976 alkaen koko maata varten. Ensimmäiset siitepölyseurantapisteet olivat Turku ja Utsjoen Kevo, ja nykyään siitepölypitoisuuksia seurataan yhteensä yhdeksällä paikkakunnalla. Uusimpana seurantaverkostoon on tänä vuonna liittynyt Åbo Akademin omistama Husön biologinen asema Ahvenanmaalla.
Lähde: Turun yliopiston tiedote 4.2.2016
