Kevät on hyvinkääläisestä Terhi Erosesta, 51, upeaa aikaa. On aina yhtä suurenmoista nähdä, kun luonto herää eloon: puut alkavat viheriöidä ja kukat versoa nuppuja.
Samalla tosin tapahtuu muutakin: nenä ja silmät alkavat kutista ja kurkku käheytyy. Joskus voi jopa ahdistaa henkeä ja nousta lämpöä. Silloin olo muuttuu puolikuntoiseksi ja väsyneeksi.
Kyse on siitepölyallergiasta, josta Terhi on kärsinyt lapsesta asti. Oireet ärsyttävät, mutta Terhi ei anna niiden lannistaa. Nenä vuotaa, mutta vuotakoon.
Oireilu alkoi 40 vuotta sitten kesällä mummolassa. Terhin kasvot turposivat, kun hän puuhaili navetassa. Iho muuttui punakaksi appelsiini-ihoksi.
Vanhemmat veivät tyttärensä lääkäriin. Selvisi, että Terhi oli allerginen sekä lehmille että lepän ja koivun siitepölylle. Ei osattu varmuudella sanoa, mikä niistä aiheutti ihoreaktion.
Myöhemmin siitepölyallergia alkoi oirehtia, kun leppä kukki. Tuli vetistä nuhaa, jatkuvaa aivastelua ja kurkun kutinaa. 1980-luvulla hoitona käytettiin voimakkaasti väsyttäviä antihistamiineja.
– Olin välillä niiden vuoksi sekaisin kuin seinäkello, koulussakin puolinukuksissa, Terhi sanoo.
Hyvin pian oireita alkoi tulla myös monista hedelmistä ja juureksista. Nielua, korvia ja silmiä kutitti. Kyse oli ristireaktioista. Niissä ruoka aiheuttaa oireita, koska elimistö luulee, että suussa on siitepölyä. Pahimpia Terhille olivat ja ovat edelleen omena ja porkkana.
– Kerran olin kavereiden kanssa omppuvarkaissa, ja söimme omenat puoliraakoina. Sain hengenahdistusta. Pelästyin. En silti ollut kavereille kateellinen, että he pystyivät syömään omenia ja minä en. Minäkin voin syödä omenapiirakkaa, koska kypsennettynä omena ei tuo oireita.
Lue lisäksi: Siitepölyallergiaan voi liittyä ristiallergioita
Siedätyshoito auttoi
Parikymppisenä oireilu voimistui. Terhi harrasti maahockeyta. Pelatessa yskitti niin, että hänellä epäiltiin astmaa. Kyse oli kuitenkin vain siitepölyn aiheuttamasta astmaattisesta oireilusta. Hän sai turvakseen astmalääkkeen, jota voisi ottaa tarvittaessa.
Oireet lientyivät, kun Terhi oli raskaana. Hänen esikoisensa syntyi 1994 ja kuopus kahta vuotta myöhemmin. Heti kun imetysaika oli ohi, Terhi otti siedätyshoidon puheeksi lääkärinsä kanssa. Naapuri oli saanut hoidosta apua.
– Siedätys mietitytti minua, koska se tarkoitti piikitystä kolmen vuoden ajan. Hoidossa käyminen vaati pienten lasten äidiltä venymistä. Siedätys ei liioin ollut ihan riskitöntä, vaan siihen sisältyi pieni anafylaksian eli vakavan allergisen reaktion vaara. Päätin kuitenkin ryhtyä leikkiin, koska siitepölyoireet heikensivät elämänlaatua joka kevät.
Terhiä siedätettiin vain koivua vastaan. Koko prosessi sujui ongelmitta, ja siitä oli hyötyä jo seuraavana keväänä: oireita oli selvästi vähemmän. Olo oli aluksi hämmentynyt: oliko totta, ettei koivun kukkiessa tarvinnut enää antihistamiinia?
– Oireet eivät kadonneet kokonaan, koska leppä aiheutti niitä edelleen. Olin silti tyytyväinen.
Siedätys alkoi syksyllä 1998 ja päättyi 2001. Kaiken kaikkiaan Terhi sai siitä apua kahdeksaksi vuodeksi. Sitten hän alkoi pikkuhiljaa saada jälleen oireita myös koivusta.
– Se harmitti. Siedätys kuitenkin maksoi, ja ajattelin tuolloin, että se auttaisi koko loppuelämän.
Nenä punaisena
Terhi hoitaa siitepölyallergiaa antihistamiineilla ja silmätipoilla. Hän on myös havainnut, että piilolinssit suojaavat silmiä. Nenäsuihkeista hän ei koe juuri hyötyneensä.
– Kiusallisinta asiakaspalvelutyössä on vesiräkää vuotava nenä. Nenäni on keväisin myös aina punainen, koska hankaan ja hieron sitä kutinan vuoksi, sijoitusneuvojana työskentelevä nainen nauraa.
Riippuu keväästä, kuinka hankalaksi allergia äityy. Joka toinen kevät tuntuu olevan vaikeampi.
– Niinä vuosina, jolloin siitepölyä on vain vähän, pärjään ilman lääkkeitä.
Terhi toivoisi, että oireilu katoaisi ikääntyessä, kuten joillekin käy.
– Oireeni eivät ole enää yhtä voimakkaat kuin nuorena. Voin ulkoilla tavalliseen tapaan, kunhan nyt en mene kävelylle leppämetsään. Voin myös tehdä pihallani puutarhatöitä ja jopa nukkua välillä ikkuna auki. Se tuntuu vapauttavalta.
Näin suojaudut ja selviät siitepölykaudesta
- Käytä nenäkannua. Sillä saa huuhdeltua liman, siitepölyn ja katupölyn nenäonteloista, mikä helpottaa nenän ärsytystä. Tee huuhtelu ennen kuin laitat nenäsuihkeen.
- Ulkoile aamulla, illalla tai heti sateen jälkeen, jolloin siitepölyä on vähiten ilmassa. Eniten sitä on tuulisella ja aurinkoisella säällä. Jos oireesi ovat voimakkaat, vältä ulkona liikkumista.
- Hanki hengityssuojain ja kokeile sitä ulkoillessa. Suojaimessa tulisi olla merkintä FFP2 ja uloshengitysventtiili. Tällaisia myydään rautakaupoissa. Maski tulee asettaa tiiviisti kasvoille sisätiloissa. Sydän- tai keuhkosairaan kannattaa neuvotella käytöstä lääkärin kanssa.
- Älä kuivaa pyykkiä ja tuuleta petivaatteita ulkona. Ravista ulkovaatteet, kun tulet sisälle, ja jätä ne eteiseen.
- Huuhtele hiukset iltaisin ennen nukkumaanmenoa.
- Peitä tuuletusikkunat rautakaupasta saatavalla siitepölyn suodatinkankaalla. Vaihda ilmantuloventtiilien ja ilmastointilaitteiden suodattimet ennen ja jälkeen siitepölykauden. Näin epäpuhtaudet eivät pääse sisätiloihin. Hyvästä ilmanpuhdistimestakin voi olla apua.
- Muista siivota. Perussiivous riittää allergikollekin. Pinnat kannattaa pyyhkiä nihkeällä rätillä imuroinnin jälkeen. Pärjäät samoilla aineilla ja välineillä kuin ennenkin.
- Jos pujo tuo oireita, kitke se juurineen pihaltasi jo hyvissä ajoin ennen kun se alkaa kukkia. Koivujen kaatamisella ei ole merkitystä, sillä koivun siitepöly kulkeutuu tuulen mukana pitkiä matkoja, ulkomailta asti.
- Kokeile hunajaa. Jotkut kokevat saavansa hyötyä siitepölyuutteesta tehdystä kotimaisesta hunajasta. Hyödystä on myös vähän tutkimusnäyttöä. Siitepölyhunajaa tulisi ottaa siitepölykauden jälkeen joka päivä tulitikun kärjellinen uuden kauden alkuun asti.
- Seuraa tilannetta. Siitepölytiedote löytyy osoitteesta norkko.fi. Sivusto päivittää kahden tunnin tarkkuudella koivun ja heinän siitepölymäärät. Voit myös ladata kännykkääsi app.norkko.fi-sovelluksen. Saat ajankohtaista tietoa myös osoitteista siitepolytieto.fi ja allergiaterveys.fi.
Juttu on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 4/2020.
