Lapsuus-tietopaketti

Lapsuus voidaan määritellä ajanjaksona vauvaiästä murrosiän alkamiseen.

Tyttöjen ja poikien fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kielellinen kehitys on yksilöllistä, eroaa toisistaan ja vaihtelee eri ikävaiheissa. Perimä antaa kehitykselle lähtökohdat ja se muovautuu ympäristön vaikutuksesta.

Elämänkaariajattelun mukaan lapsuusiän haasteita ovat mm. suotuisa psykososiaalinen kehitys, joka mahdollistaa oman yksilöllisyyden hahmottamisen, fyysinen kehitys, joka on edellytys lapsen itsenäiselle toiminnalle sekä käsitteellisen ajattelun kehittyminen. Nämä ovat tärkeitä vaiheita, jotka mahdollistavat esimerkiksi lapsen selviytymisen koulussa, kotona ja kaveripiirissä.

Koostimme tälle sivulle artikkeleita, joista löydät tietoa lapsuusiän haasteista vauvasta murrosikäiseen teiniin.

Vauvan kehitys tapahtuu hurjalla nopeudella ja hyvin yksilöllisesti. Kehittymisen seuraaminen on hienoa aikaa, mutta toisaalta kehittyminen herättää vanhemmissa monia kysymyksiä. Vauvaikä on laaja kokonaisuus, joten koostimme keskeisimmät vauva-iän haasteet erilliseen tietopakettiin.

Lue vauvaikä-tietopaketti

Päivähoidon aloittamisessa on tärkeä miettiä, onko päivähoidolle todellinen tarve ja onko aloittamisen ajankohta lapselle ja muulle perheelle sopiva. Lasta ei kannata laittaa päiväkotiin vain, koska sen voi tehdä. Lue tästä tärkeimmät vinkit, jotka kannattaa hoitaa, kun päivähoito tulee ajankohtaiseksi.

Päivähoidon järjestäminen lapselle

Kaikille uhmaikäisen lapsen vanhemmille on varmasti tuttua seurata rimpuilevan pikku palosireenin toimintaa kun hän ei saa haluamaansa. Lapsi testaa luonnostaan rajojaan ja opettelee tunteidensa hallintaa. Kiukutteleva lapsi on siis aivan normaali, vaikka aina silti ei vaikuttaisikaan.

Lue, miten lapsen kiukkukohtauksia voi hillitä ja estää

Liian vähän unta ja lepoa saavat lapset saattavat lihoa muita herkemmin. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan tämä havaitaan jo seitsemänvuotiailla lapsilla. Univaje on aiemminkin yhdistetty lasten ylipainoon. Nyt julkaistu tutkimus on kuitenkin yksi harvoista, joissa unen määrää on seurattu halki varhaislapsuuden ja jossa ylipaino on mitattu usealla eri menetelmällä.

Lapsen unen puute

Lasten liikunnalla on merkittävä rooli minäkuvan kehityksessä, itseluottamuksen rakentamisessa ja vuorovaikutustaitojen oppimisessa. Lapsen liikunnallista kehitystä tukee parhaiten se, että hänelle annetaan mahdollisuus monipuoliseen kokeilemiseen ja yrittämiseen. Tämänhetkiset liikuntasuositusten mukaan lasten pitäisi liikkua päivittäin vähintään 60 – mielellään 90 minuuttia.

Lue liikuntafysiologin vinkit lapsen liikuntaan

Syntyessään lapsella on tietty perintö- ja ympäristötekijöiden määräämä kasvupotentiaali, joka määrää aikuisiän pituuden ja aikataulun sen saavuttamiseksi. Tämän kasvumahdollisuuden turvaa, paitsi hyvä terveys, myös riittävä ja monipuolinen ravitsemus. Aikuiseen verrattuna pikkulapsella on suuri energian ja ravinnontarve painokiloa kohti vilkkaan perusaineenvaihdunnan ja nopean kasvun vuoksi. Voimakkainta kasvu on ensimmäisen vuoden aikana, jolloin lapsi keskimäärin kolminkertaistaa painonsa, ja se hidastuu leikki-ikään tullessa.

Huomiotavaa lapsen ravitsemuksessa

Esikoulun ja koulun alku tuo lapsen elämään paljon saman ikäisiä tovereita. Monet vanhemmat voivat pohtia kotona, saako oma lapsi uusia ystäviä, millaisia ystäviä ja miten toverit kohtelevat häntä? Parhaimmillaan lapsen ystävät voivat tukea  tasapainoista lapsuutta ja nuoruutta.

Mistä voi tunnistaa lapsen hyvän ystävän?

Esiopetus on tärkeä välivaihe päivähoidon ja koulun rajamailla. Eskari tasaa koulunkäyntivalmiuksia, tekee oppilaista tiedollisesti ja taidollisesti tasavertaisempia suhteessa toisiinsa. Esiopetus myös vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa.

Mitä kaikkea esikoulussa opitaan?

Lapsen koulukypsyys edellyttää, että hänellä on riittävästi sosiaalisia taitoja mutta mitä ne ovat? Yleisesti voidaan sanoa, että sosiaalisten taitojen avulla lapsi pääsee myönteiseen lopputulokseen toisten ihmisten kanssa, saa kavereita ja ystäviä sekä pääsee helposti mukaan leikkeihin. Seuraavista asioista voi olla apua, kun vanhemmat miettivät sitä, kuinka sosiaalinen oma lapsi todella on.

Tästä tietää, miten sosiaalinen lapsi on

Ateriarytmi ja kunnon välipalat ovat koululaisen jaksamisen perusta. Koululaisen on hyvä nauttia aamupala, koululounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Säännöllisellä syömisellä jaksaa keskittyä koulun käyntiin, harrastuksiin, läksyjen lukuun ja kavereiden kanssa puuhasteluun. Selkeä ateriarytmi vähentää turhaa, usein epäterveellistä napostelua.

Vinkit koululaisen ateriointiin ja välipaloihin

Lapsen synnynnäinen temperamentti vaikuttaa koulumenestykseen. Kaikki ei olekaan kiinni älykkyydestä, lahjakkuudesta, hyvästä tai huonosta opetuksesta. Vaikka nämä asiat ovat osa kokonaisuutta, paljon voidaan selittää luontaisilla temperamenttieroilla.

Mitä temperamentti on ja mistä se koostuu?

Koulukiusaamisen selvittely on monesti salapoliisityötä. Vanhempien epäilys herää, mutta asiaan on hankala saada vahvistusta mistään. Lapsi itse ei halua puhua, tai on niin pieni, ettei hänellä ole vielä sanoja tilanteen kuvaamiseen. Kysyjän ja vastaajan maailmassa kiusaamisella voi olla kokonaan eri sisältö. Vanhempana olet lapsesi paras asiantuntija. Samalla olet lapsesi paras tuki ja turva.

Tästä tietää, että lasta kiusataan

Lapsen aggressiivisuudesta on olemassa monenlaisia tutkimuksia. Kaikki aggressiivisuus ei ole pahasta. Kyseessä on yksi elämää ylläpitävistä voimista. Toisaalta lapsen vertaissuhteissa, suhteessa muihin lapsiin aggressio voi aiheuttaa ongelmia. Myös lapsen kasvattaja voi törmätä aggression ilmenemismuotoihin, jotka eivät ole kovin toivottavia.

Kun lapsen pinna palaa

Tyttö ja poika tiedostavat oman sukupuolensa 1-2 vuoden iästä alkaen. 10 vuoden iässä hänessä herää aivan uudella tavalla kiinnostus sukupuolta ja seksuaalisia toimintoja kohtaan – edessä onkin mullistava ajanjakso, jonka aikana tapahtuu liuta fyysisiä, psyykkisiä ja muita muutoksia matkalla kohti kehitysvaiheen päättävää aikuisuutta. Muodollisesti murrosiällä tarkoitetaan lapsuuden jälkeistä ikävaihetta sukurauhasten kasvun alkamisesta sukukypsyyden saavuttamiseen ja kasvun päättymiseen saakka.

Näin keho muuttuu murrosiässä

Nuorelle naiselle fyysiset muutokset, kuten kuukautisten alkaminen ja rintojen kasvaminen voivat olla hyvin voimakas kokemus, sillä lapsuus alkaa jäädä taakse ja edessä on kasvunaika nuoreksi naiseksi. Nuoruuden haasteena on tulla sinuiksi oman vartalon ja heräävän seksuaalisuuden kanssa sekä selvitä murrosiän tunnemyrskyistä ja epävarmuudesta. Tieto oman kehitysvaiheeseen kuuluvista muutoksista hälventää pelkoja ja häpeän tunteita.

Tällaisia ovat nuoren naisen haasteet

Nuorelle miehelle oma fyysinen kehitys voi olla hämmentävää tai joissain tapauksissa jopa ahdistavaakin. Tieto oman ruumiin muutoksista ja seksuaalisuudesta auttaa vähentämään mahdollisia häpeän tunteita. Ristiriitojen, epävarmuuden ja kasvukipujen lisäksi nuoruus on kuitenkin parhaimmillaan myös omiin tunteisiin tutustumista, oman kehon hyväksymistä ja oman seksuaalisen tietoisuuden lisäämistä.

Tällaisia ovat nuoren miehen haasteet

Itsetyydytykseen liittyy paljon vääriä käsityksiä, pelkoa ja turhaa syyllisyyttä. Itsetyydytyksellä ei ole todettu olevan minkäänlaisia haittavaikutuksia. Päinvastoin, se on turvallinen tapa tutustua itseen ja omiin tuntemuksiin. Itsetyydytyksen yhteydessä voi kokea mielihyvää ilman, että tarvitsee pelätä sukupuolitauteja, raskautta tai liian varhaisia seksisuhteita.

Faktaa nuorten itsetyydytyksestä