Kymmenissä tuhansissa suomalaiskodeissa saatetaan arkiaamuisin uutta esikoululaista matkaan. Esiopetus on tohinan arvoista, sillä se on tärkeä välivaihe päivähoidon ja koulun rajamailla. Eskari antaa monipuolisesti koulunkäyntivalmiuksia. Se tasaa niitä ja tekee oppilaista tiedollisesti ja taidollisesti tasavertaisempia suhteessa toisiinsa.
Esiopetus vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa. Opetus lähtee lapsen omista tarpeista. Leikillä, mielikuvituksella ja vertaisryhmän tuella saadaan aikaan hyviä tuloksia. Eskari on myös sauma puuttua mahdollisiin oppimisvaikeuksiin hyvissä ajoin. Monenlaisia vaikeuksia voidaan estää ennalta, kun niihin voidaan tarttua varhaisessa vaiheessa.
Lapsen sosiaaliseen kehitykseen panostetaan kovasti, sillä ekaluokka vaatii aimo annoksen sosiaalisia taitoja. Tietoja tärkeämpää on se, että opitaan oppimaan. Saadaan myönteisiä kokemuksia oppimisesta ja näin oppimisen ilo kehittyy.
Ekaluokkaa ajatellen keskittymisen, kuuntelemisen ja hiljaisen pohdiskelun taidot ovat tärkeitä.
Mitä kaikkea esikoululainen sitten oppii?
- kieli ja vuorovaikutus: Eskariin tullessaan lapset ovat monella viivalla kielitaidossaan. Toisissa kodeissa puhutaan paljon, luetaan, lauletaan ja riimitellään runoja. Toisaalla puhutaan vain kun on asiaa. Hyvä kielitaito on kuitenkin kaiken oppimisen perusta. Esikoulu antaa mahdollisuuden tasata lähtötilannetta ekaluokalle mennessä.
- matematiikka: Tutustuttaa aiheeseen, havainnollisten ja käytännönläheisten harjoitusten ja leikkien avulla. Numerot tulevat tutuksi, vaikkei niillä välttämättä vielä osaakaan tehdä hienoja laskutoimituksia. Mitataan, luokitellaan, järjestellään käsitteitä.
- etiikka ja maailmankatsomus: Hyvä ja paha, oikein ja väärin. Luodaan yhteiselämän pelisääntöjä ja kiinnitetään huomiota myös hyviin tapoihin. Tutustutaan uskontoon tai monenlaisiin uskontoihin. Etiikka lähtee oman itsetunnon kehittämisestä.
- ympäristö- ja luonnontieto: Tutustuminen ympäristöön ja luontoon lähtee yleensä pienistä asioista ja lähiympäristöstä. Vuoden kierto ja ihmisen vaikutus ympäristöönsä tutkitaan monella tavalla. Madot, koppiaiset, veden kiertokulku luonnossa, lehtien kellastuminen päätyvät tutkinnan kohteiksi.
- terveys: säännöllinen päivärytmi, puhtaus ja terveellinen ruoka ovat lapsen terveyden kivijalat. Lapsi oppii ottamaan itse vastuuta hiljalleen esimerkiksi hampaiden harjaamisesta.
- fyysinen ja motorinen kehitys: Riittävä määrä monipuolista liikuntaa kuuluu päiväohjelmaan. Käden taitoja harjaannutetaan. Perunan kuoriminen tai saksien käyttö sekä kengännauhojen solmiminen onnistuvat hiljalleen.
- taide ja kulttuuri: Musiikki, näytelmät, maalaustaide omin tai vierain käsin tuotettuna. Lapsen maailmassa taide antaa elämyksiä. Niillä on itseisarvo sinänsä, ja niiden avulla voidaan opettaa myös muita taitoja. Aakkoslaulut, syksyn lehtien maalaaminen vesiväreillä, näytelmä peikosta, joka pelkäsi ihmisiä. Lapsi oppii monia uusia juttuja taiteen avulla aivan kuin huomaamatta.
Lue myös:
