Terve.fi

Lapsen ystävät

Lapsen ystävät
Vanhemmat voivat pohtia, saako oma lapsi uusia ystäviä, millaisia ystäviä ja miten toverit kohtelevat häntä? Lue, mistä voi tunnistaa lapsen hyvän ystävän.
Julkaistu: 26.10.2009

Esikoulun ja koulun alku tuo lapsen elämään paljon samanikäisiä tovereita. Monet vanhemmat voivat pohtia kotona, saako oma lapsi uusia ystäviä, millaisia ystäviä ja miten toverit kohtelevat häntä?

Ystävyyssuhteilla on monien tutkimusten mukaan myönteinen vaikutus lapsen elämään. Silloin, kun kyse on aidosta ja vastavuoroisesta ystävyydestä. Ystävä kodin ulkopuolella voi antaa lapselle tarvittavan tuen myös kodin mahdollisissa vaikeuksissa. Silloinkin, kun ystävä ei ole tietoinen toisen kodin vaikeuksista, eikä niistä puhuta. Lasta kannattaa siis kannustaa solmimaan ystävyyssuhteita. Mutta mistä tunnistaa hyvän ystävän?

Alle kouluikäisten lasten ystävyys tarkoittaa monesti samoja ja rinnakkaisia leikkejä. Ystävä on se, jonka kanssa leikitään nukeilla tai ajetaan pikkuautorallia huoneesta toiseen. Suhteessa opitaan itsehillintää, toisen huomioimista, lelujen jakamista ja leikkivuorojen merkitystä.

Kouluun menevällä ja alakouluikäisellä lapsella ystävä on sellainen, jonka kanssa pukeudutaan samalla tavalla, ollaan samaa mieltä, käyttäydytään kuin ystävä. Tässä vaiheessa lapsi oppii ystäviltään esimerkiksi käyttäytymisen normeja.

Vanhemmat huolehtivat monesti siitä, onko lapsella oikeanlaisia ystäviä, ja millaiseksi lapsen suhde noihin toisiin pieniin ihmisiin muodostuu. Vanhemmat ovat aina tienneet ja tutkimukset vahvistavat, että kaikenlaiset ystävät eivät ole lapselle hyväksi. Toiset tukevat tasapainoista lapsuutta ja nuoruutta, toiset eivät. Mistä voi tunnistaa lapsen hyvän ystävän?

  1. Hän on sosiaalisesti taitava, ei anti-tai epäsosiaalinen
  2. Ystävyyssuhde tarjoaa selkeästi myönteisiä kokemuksia lapselle
  3. Ystävyys näyttää olevan läheinen
  4. Suhde on tasa-arvoinen
  5. Ystävykset kohtelevat toisiaan hyvin, eivät sorra toisiaan tai ole toisilleen vihamielisiä
  6. Ystävykset auttavat toisiaan, auttaminen on vastavuoroista
  7. Keskinäisiä salaisuuksia ei kerrota eteenpäin
  8. Jos riitoja tulee, ne sovitaan
  9. Kumppanuus näkyy esimerkiksi yhdessä kulkemisena tai kyläilynä toisen kodissa
  10. Lapsi voi kertoa ystävälle omista ongelmistaan

Lapsen ystäviä ei voi valita. Vanhemmat voivat toki pyrkiä rajoittamaan yhdessäoloa niin sanottujen ei-toivottujen ystävien kanssa. Hyvien ystävyyssuhteiden syntymistä voi aina edistää juttelemalla lasten kanssa hyvän ystävän ominaisuuksista. Missä suhteessa lapsi itse kokee olevansa hyvä ystävä? Kuka on hyvä ystävä hänelle? Miksi, mikä voisi olla vielä paremmin? Ja muistaa, että täydellistä ei olekaan.

Puhumalla lapsen kanssa osoittaa kiinnostuksensa. Äiti tai isä välittää. Näin myös lasta autetaan rakentamaan parempia suhteita.

Aiheesta enemmän: Christina Salmivalli: Kaverien kanssa, vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys, 2005

Aiheeseen liittyviä artikkeleita: 

Kommentoi »