Terve.fi

Koululaisten ruokarytmi ja välipalat kuntoon

Koululaisten ruokarytmi ja välipalat kuntoon
Ateriarytmi ja kunnon välipalat ovat koululaisen jaksamisen perusta. Lue vinkit koululaisen ateriointiin ja välipaloihin.
Julkaistu: 4.12.2013

Ateriarytmi ja kunnon välipalat ovat koululaisen jaksamisen perusta. Aikuisen tehtävänä on huolehtia koululaisen ateriarytmin säännöllisyydestä ja myös sopivan kokoisista ja terveellisistä välipaloista. Näiden asioiden puolesta kampanjoidaan tänä syksynä Terveyttä kasviksilla -kampanjassa.

Rytmitä päivä kasviksilla

Koululaisen on hyvä nauttia aamupala, koululounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Säännöllisellä syömisellä jaksaa keskittyä koulun käyntiin, harrastuksiin, läksyjen lukuun ja kavereiden kanssa puuhasteluun. Selkeä ateriarytmi vähentää turhaa, usein epäterveellistä napostelua.

Hyvällä aamupalalla jaksaa aamupäivän tunnit koululounaaseen saakka. Jotta lounaan ja päivällisen väli ei veny liian pitkäksi on tarpeen syödä kunnollinen välipala. Näin jaksaa pääaterialta toiselle ja siinä välissä käydä vaikka harrastuksissa. Iltapala on loistava hetki kokoontua päivän päätteeksi perheen kanssa saman pöydän ääreen ja rupatella päivän tapahtumista.

Päivittäinen kasvissuositus on puoli kiloa eli kuusi kourallista vihanneksia, juureksia, marjoja tai hedelmiä. Suositus toteutuu vain jos kasviksia valitaan jokaiselle päivän aterialle aamupalasta iltapalaan ainakin oman kourallisen verran. Hyvässä ateriassa kasviksia on puolet lautasen koosta.

Aikuisen on tärkeää keskustella lapsen kanssa päivän syömisistä. Onko lapsi osallistunut kouluruokailuun, mitä hän silloin syö ja juo ja löytyykö lautaselta myös värikkäitä kasviksia. On hyvä muistuttaa, että on tarpeellista syödä koululounaan kaikkia osia, pääruokaa, salaattia, leipää ja leipärasvaa sekä maitoa.

Varaa kunnon välipalan raaka-aineet kotiin

Kunnon välipala syntyy tavallisista perusraaka-aineista kuten vihanneksista, juureksista, marjoista tai hedelmistä ja täysjyväviljavalmisteista. Kasviksia voi hyvillä mielin syödä niin paljon kuin jaksaa. Viljavalmisteista riittää yleensä 1-2 viipaletta leipää, tai annos mysliä tai muroja riippuen koululaisen iästä ja liikunnan määrästä. Välipalaa voi täydentää tilanteen mukaan vähärasvaisilla, -suolaisilla ja -sokerisilla maito – ja lihavalmisteilla. Välipala on sopivan kokoinen, kun koululainen jaksaa koululounaalta päivälliselle eikä korvaa kumpaakaan ateriaa välipalalla.

Kun kotiin varataan oikeat raaka-aineet ja vielä kannustetaan koululaista, herkullinen ja värikäs välipala valmistuu omatoimisesti kotona läksyjen luvun välissä tai harrastuksiin mukaan otettavaksi. Vaihtelua koululaisen välipaloihin saa hankkimalla erilaisia vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä leipien tai sämpylöiden väliin pantavaksi, tai maustamattoman jogurtin sekaan tai omatekoisen pirtelön raaka-aineiksi. Valmiiksi pesty ja pilkottu tai kokonainen porkkana tai omena on helppo ottaa mukaan harrastuksiin. Parhaana janojuomana kannattaa muistaa vesi.

Koululaisen kanssa on hyvä keskustella välipaloista ja niiden sisällöstä: minkälainen on kunnon välipala ja mitä valita tarjolla olevista vaihtoehdoista. Kaikki kouluissakaan tarjolla olevat välipalat eivät ole suosituksen mukaisia: valittavissa saattaa olla automaatista tai koulukioskeista ostettavia virvoitusjuomia ja makeisia, mutta myös kouluravintolan välipalavalikoimassa voi olla monenlaisia vaihtoehtoja.

Terveyttä kasviksilla -kampanja

Kotimaiset Kasvikset ry:n, Syöpäjärjestöjen ja Suomen Sydänliiton yhteistyönä Terveyttä kasviksilla -kampanjaa on toteutettu jo vuodesta 2000. Tänä vuonna kampanjassa ovat uusina yhteistyökumppaneina mukana Suomen Hammaslääkäriliitto ja Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry.

Lähde: Kotimaiset kasvikset ry:n tiedote 20.8.2007

Kommentoi »