Mainos

Rasvat ovat energiaravintoaineita, jotka ovat osittain välttämättömiä elimistölle. Rasvat koostuvat erilaisista rasvahapoista, jotka jaetaan monityydyttämättömiin, monotyydyttämättömiin ja tyydytettyihin rasvoihin.

Tyydyttämättömät rasvat ovat terveydelle edullisia rasvoja. Tyydyttämättömiä rasvahappoja saa esimerkiksi oliiviöljystä ja rypsiöljystä ja rasvaisista kaloista. Tyydyttämättömiä rasvoja kutsutaan usein termillä hyvät rasvat.

Hyvät rasvat vaikuttavat edullisesti kolesteroliin. Kolesteroliarvoihin vaikuttavat ruokavalio ja perimä. Kolesterolia on myös hyvää ja pahaa. Niin sanottu hyvä kolesteroli on kolesterolia, joka kulkeutuu HDL-kuljettajaproteiinin sisällä pois kudoksista maksaan, jossa siitä muodostuu toisia yhdisteitä. Huono kolesteroli on kolesterolia, joka kulkeutuu LDL-kuljettajaproteiinin kanssa maksasta elimistön soluihin ...

Korkea LDL-pitoisuus nostaa valtimokovettumataudin riskiä ja korkea HDL-pitoisuus taas vähentää sitä.

Rasvat sisältävät energiaa enemmän kuin vastaava määrä hiilihydraatteja tai proteiineja. Elimistö osaa muodostaa rasvoja myös elimistöön varastoituneista hiilihydraateista, alkoholista ja proteiinista.

Rasvat voidaan jakaa myös toisella tavalla: pehmeät ja kovat rasvat. Pehmeät rasvat ovat huoneenlämmössä juoksevia ja pehmeitä ja kovat rasvat taas kovia ja kiinteitä. Pehmeitä rasvoja ovat kasviöljyt ja kovat rasvat esimerkiksi voi. Pehmeät rasvat ovat hyviä, tyydyttämättömiä rasvoja ja kovat rasvat ovat huonoja, tyydytettyjä rasvoja.

Transrasva on osittain kovetettua kasvirasvaa, joka on kovetettu teollisesti. Se on terveydelle haitallista, vaikka alkuperäinen raaka-aine olisikin ollut tyydyttämätön kasviöljy. Transrasvoja voi olla leivonnaisissa tai napostelutuotteissa kuten perunalastut. Suomessa transrasvoja ei pidetä samalla tavalla ongelmana kuin Yhdysvalloissa, joissa useammat tuotteet sisältävät transrasvoja.

Transrasvaa on myös tuotteissa, jotka sisältävät maitorasvaa.

Ihmisen pitäisi koostaa jokapäiväinen ruokavalionsa siten, että 25-35 prosenttia kaikesta saadusta energiasta tulisi rasvoista. Tästä kokonaismäärästä enintaan 10 prosenttia saisi olla kovaa, tyydyttynyttä, huonoa rasvaa.

2000-luvulla Suomessakin puhkesi rasvasota. Useat eri ryhmät kyseenalaistivat viralliset ravitsemussuositukset. Kuitenkaan kattavaa todistusaineistoa ja tieteellisesti pätevää tutkimusta ei ole tehty siitä, että pehmeät rasvat edistävät ja kovat rasvat huonontavat terveyttä.

2010-luvulla on herännyt keskustelu siitä, mitkä öljyt ovat parhaita. Omat kannattajansa on oliiviöljyllä ja rypsiöljyllä. Oliiviöljyssä omega 6:n ja omega 3:n suhde toisinsa on 21:1, rypsiöljyssä 2:1. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab on sitä mieltä että rypsiöljy on ehdottomasti paras rasva ihmisen ravitsemuksen kannalta.

Gastroenterologian professori Martti Färkkilä Helsingin yliopistosta taas on sitä mieltä, että rypsiöljyn suosiminen on syypää Suomessa nousseeseen haavaisen paksusuolentulehduksen ”epidemiaan”.

Omega 3 -rasvahappojen puutteen on tutkimuksissa havaittu linkittyvän matala-asteiseen tulehdukseen. Ravinnosta saatu omega 3 -rasvahappo suitsii tulehdusta.

Omega 6 -rasvahappoja saa oliiviöljyn ja rypsiöljyn lisäksi saksanpähkinöistä, manteleista, soijaöljystä ja auringonkukkaöljystä.

Näytä lisää