Syö munia ja katkarapuja kohtuudella.
Kananmunan keltuaisissa ja katkaravuissa on paljon kolesterolia. Katkaravuissa on niin vähän rasvaa, ettei niiden kolesteroli imeydy kovin hyvin. Jos kolesterolisi on koholla, katkarapuja ei silti kannata syödä mielin määrin. Katkarapuleipä kerran viikossa ei haittaa.
Kananmunia kannattaa syödä enintään 3–4 viikossa.On hyvä huomata, että kananmunaa tulee usein syötyä huomaamatta ruoassa ja leivonnaisissa. Kolesterolin imeytymiseen vaikuttaa perimä. Kaikilla kananmuna ei vaikuta veren kolesterolipitoisuuteen yhtä paljon. Omaa tilannetta ei voi arvioida tutkimatta.
Suosi suodatinkahvia.
Kahvissa on rasvaa, joka nostaa huonoa kolesterolia. Jo 5–6 kupillista kunnolla suodattamatonta kahvia voi lisätä veren kolesterolipitoisuutta jopa 0,3–0,4 mmol/l. Vältä siksi pannu-, presso-, mutteri-, kapseli- ja automaattikahvia. Jos käytät kahvin kanssa runsaasti rasvaista maitoa tai kermaa, vaihda esimerkiksi kauramaitoon.
Syö paljon kuitua.
Kuituja eli kasviksia ja täysjyväviljoja, papuja, linssejä, pähkinöitä ja siemeniä. Kuitu sitoo itseensä maksan tuottamia sappihappoja, jotka muodostuvat kolesterolista. Näin kuitu poistaa kolesterolia verestä. Kasviksia kannattaa syödä vähintään viisi kourallista päivässä. Vaihda leipä, puuro ja myslit täysjyväisiin
Vähennä sokeria.
Se nostaa veren triglyseridiarvoja ja saattaa vähentää hyvän HDL-kolesterolin määrää. Käytä siksi vain vähän makeita leivonnaisia, sokeroituja juomia ja jogurtteja sekä makeisia.
Vältä transrasvoja.
Ne ovat kaikista haitallisimpia rasvoja, sillä ne sekä nostavat huonoa LDL-kolesterolia että laskevat hyvää HDL-kolesterolia. Tyydyttynyt rasva ei tee jälkimmäistä.
Transrasvoja voi olla esimerkiksi mikropopcornissa, kekseissä, kastike- sekä keittojauheissa ja pitkään säilyvissä leivonnaisissa.
Suomalaisissa margariineissa niitä ei enää ole.
Suosi kolesterolia alentavia margariineja.
Niihin on lisätty kasvistanoleita tai -steroleita, jotka estävät kolesterolin imeytymistä. Niitä ei kuitenkaan suositella raskaana oleville tai imettäville naisille eikä terveille lapsille.
Liiku.
Kestävyysliikunta voi nostaa hyvän HDL-kolesterolin määrää. Lisäksi se pitää painon kurissa. Ylipaino ja erityisesti vyötärölihavuus lisäävät triglyseridien määrää.
Milloin lääkitys?
Kohonnutta kolesterolia hoidetaan lääkkeillä, jotka sisältävät statiinia. Ne estävät maksasoluja valmistamasta kolesterolia, jolloin solut ottavat sitä enemmän pois verenkierrosta. Statiinit ovat maailman käytetyimpiä lääkkeitä. Suomessakin käyttäjiä on arvioitu olevan lähes 700 000.
Päivittäinen lääkehoito aloitetaan, jos elintapamuutokset eivät laske kolesterolia tarpeeksi. Jos potilas tupakoi, sairastaa diabetesta tai hänellä on muita valtimotaudin riskitekijöitä, lääkitys aloitetaan, jos elintapamuutokset eivät vaikuta muutamassa kuukaudessa. Valtimotautia sairastavalla lääkitys aloitetaan heti.
Statiinilääkkeet pienentävät huonoa LDL-kolesterolia 30–40 prosenttia. Esimerkiksi, jos LDL-kolesteroli on 4,5 mmol/l, se laskee keskimäärin 2,9:ään.
Lisäksi on pistettäviä lääkkeitä, joiden nimi on PCSK9-estäjät. Potilas pistää lääkkeen itse kahden viikon välein tai kerran kuukaudessa.
Nämä vasta-ainelääkkeet ovat hyvin tehokkaita mutta kalliita. Ne maksavat satoja euroja kuussa. Statiinilääkkeet puolestaan maksavat vain noin 10 senttiä päivässä. Statiinien hyötyjä on kyseenalaistettu.
Hoitoon saattaa myös liittyä haittavaikutuksia, kuten lihassärkyä ja hieman korkeampi diabetesriski.
Tutkimusten mukaan suurin osa pystyy käyttämään statiineja ongelmitta. Statiinilääkitys on nykytiedolla varmin ja halvin tapa ehkäistä kolesterolin aiheuttama vakava sairaus, kuten aivoinfarkti.
Millaiset arvojen pitäisi olla?
Kokonaiskolesterolin pitäisi olla alle 5 mmol/l ja huonon LDL-kolesterolin alle 3 mmol/l. Hyvää HDL-kolesterolia olisi hyvä olla naisilla vähintään1,2 ja miehillä 1 mmol/l.
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehden numerossa 5/2018.
