Leukemia on sairaus, jota on vaikea osata itse epäillä sairastavansa. Se on harvinainen eikä se periydy. Leukemian taudinkuvaan kuuluvat väsymys ja huonovointisuus, sekä pitkittyneet tai usein toistuneet infektiot ja kuumeilu, eivät heti paljasta tätä tautia. Öisin tapahtuva hikoilu on eräs leukemiassa esiintyvä oire. Jos samalla huomaat, että saat mustelmia, joita ilmestyy kuin ei mistään tai nenästäsi valuu verta herkästi, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Pitkällä aikavälillä tapahtuneeseen laihtumiseen on myös syytä aina kiinnittää huomioita, mikäli mikään luonnollinen syy ei selitä tapahtunutta. Useimmiten pelkkä huonovointisuus ja väsymys ovat tarpeeksi tärkeitä syitä etsiä apua. Onneksi harvoin oireiden syyksi paljastuu leukemia.
Nämä oireet voivat ilmestyä nopeasti viikkojen kuluessa tai hitaasti vuosien saatossa. Useimmiten taudin jäljille päästään terveydenhuollossa otetun verenkuvan kautta, josta paljastuu anemia ja valkosolujen runsaus. Anemia selittää väsymyksen ja huonovointisuuden, mutta valkosolujen runsauteen veressä on aina kiinnitettävä huomio ja selvitettävä syy löydöksen takana.
Ikä vaatii omat veronsa. Leukemian esiintyvyys nousee 45 ikävuodesta ylöspäin ja varsinkin yli 60-vuotiailla leukemiariski kasvaa. Osan tästä riskistä selittää se, että sairastetut syövät ja niiden hoitomuodot ovat syyllisiä joihinkin leukemioiden syntyprosesseihin. Osalla iäkkäämmillä henkilöillä saattaa jo olla takanaan sairastettu syöpä. Lasten osalta on muistettava, että leukemia on yleisin alle viisitoistavuotiaiden syöpämuoto. Edelleen on kuitenkin syytä muistuttaa, että kyseessä on harvinainen tauti.
Leukemiat, Syöpätaudit, Kustannus Oy Duodecim 2013.
Elonen E. Verta muodostavan ja imukudoksen syövät: yleistä, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.
