Väestörekistereistä tunnistettiin lisäksi kaikkien elävänä syntyneet lasten sisarukset. Näitä oli syöpään sairastuneilla noin 4 000 ja verrokeilla noin 18 000.
Akuutin leukemian riski näytti liittyvän merkitsevästi syntymäpainoon. Jokainen kilon lisäys syntymäpainossa kohotti riskiä 26 prosenttia. Yhteys oli samanlainen erityyppisten akuutin lymfaattisen leukemian alatyyppien osalta (B-solu- ja T-soluleukemia). Yhteys oli myös samanlainen kaikenikäisillä lapsilla. Mitä monilapsisempaan perheeseen lapsi syntyi, sitä pienempi B-soluleukemian riski oli.
Pitempi raskauden kesto näytti myös suojaavan akuutilta lymfoblastiselta leukemialta. Myelooinen leukemia sen sijaan ei ollut yhteydessä syntymäpainoon, paitsi siten, että kaikkein pienimpinä syntyneiden (alle 1 500 grammaa) riski näytti olleen suurin.
Leukemia jaetaan toisaalta akuuttiin ja krooniseen leukemiaan ja toisaalta lymfaattiseen ja myelooiseen leukemiaan. Näin ollen päätyypit ovat akuutti lymfaattinen leukemia (ALL), jota kutsutaan myös akuutiksi lymfoblastiseksi leukemiaksi, akuutti myelooinen leukemia (AML), krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) ja krooninen myelooinen leukemia (KML). Kukin niistä jaetaan vielä alatyyppeihin.
Aikuisten akuuteista leukemioista noin 80 prosenttia on akuuttia myelooista leukemiaa ja 20 prosenttia akuuttia lymfaattista leukemiaa. Lapsilla tilanne on päinvastainen. 85 prosenttia lasten akuuteista leukemioista on akuuttia lymfoblastista leukemiaa. Krooninen leukemia on keski-ikäisten ja vanhempien ihmisten tauti. Kroonista myelooista leukemiaa tavataan Suomessa vuosittain runsaat 100 tapausta ja kroonista lymfaattista leukemiaa puolen sataa tapausta.
