
apua tähän ongelmaan!
Tarvitsisin ongelmaani edes viisaita,asiantuntevia sanoja! Olen nuori aikuinen ja olen kärsinyt kihomadoista monta kertaa (työskentelen päiväkodissa). Joka kerta kun olen niitä itselläni todennut, olen tuntenut“piston”peräaukossa ja sitten paperilla pyyhkiessäni olen nähnyt yhden ainoan maodon (kuolleita matoja ulosteessa en siis ole nähnyt koskaan). Noita matoja plen nähnyt aina n. vuoden välein. Joka kerta nähtyäni sellaisen olen syönyt pyrvin kuurin ja mieheni myös. viimeksi n. 3kk sitten söin kuurin ja sen jälkeen minulla on kuitenkin ollut aina välillä outoa tunnetta peräaukossa. Matoja en ole nyt nähnyt, varsinaista kutinaa on ollut harvakseltaan. eikä se mitenkään erityisesti ajoitu yöhön. Minulla on nyt vauva ja kun vielä imetän, en todellakaan halua syödä varmuuden vuoksi matolääkkeitä. Ongelmani on kuitenkin se, että kihomadot ovat mielessäni koko ajan. Pesen käsiäni jatkuvaan ja olen todella ylihygieeninen. Kaikkki pyykitkin pesen jatkuvasti 60 asteella (koska alusvaatteet ja muu likapyykki ovat samassa pyykkikorissa). Olen ylihygieeninen jo omasta ja muidenkin mielestä ja pelkään, että tartutan madot jotenkin vauvaani, jos niitä minulla on!Myös sukupuolielämämme kärsii tämän takia! olen vienyt labraan kahtena peräkkäisenä aamuna kihomatonäytteen(pumpulipuikolla tehdyn) jotka ovat olleet negatiivisia. Otin näytteen lääkärin määräyksestä sekä peräaukosta että emättimestä, koska outoa tunnetta (pistelyä ja kutinaa)on ollut molemmissa. Kysymys kuuluu, voinko luottaa tuohon tulokseen, kun olen kuullut, ettei testi olisi varma?? Tämä asia vaivaa mieltäni jatkuvasti ja häiritsee jo jokapäiväistä arkielämääni. Haluaisin nauttia vauvanhoidosta, ilman että minun täytyy jatkuvasti pestä käsiä. Haaveilen siitäkin, että voisin joskus nukuttaa vauvaa sängyssä vieressäni, mutta tuskin uskallan! olen jo kateellinen niille ihmisille, joilla tätä ongelmaa ei ole! koska emättimessä on ollut samoja oireita, on tutkittu hiiva yms. muut tulehdukset ja olen käyttänyt vaikka mitä lääkettä siihen. Synnytyksestä ei ole vielä pitkä aika. Kysymys kuuluukin, voinko elää normaalia elämää niin kauan ennen kun/jos taas nään mahdollisen madon, vai mitä teen?Nyt peräaukosta on tullut pyyhkiesäni myös aina hieman kirkasta verta ja luulen, että kutina ja kirvely voi liittyä siihenkin.mistä muusta vaivani voisi johtua? Elämä tuntuu vaikealle kun kokoajan täytyy pelätä, että matoja on ja siksi tarkkailen itseänikin ihan liikaa! Auta edes joillakin asiantuntevilla sanoilla!