Terve.fi

Kihomadot-potilasohje

Kihomadot-potilasohje
Kihomadon munat ovat niin pieniä, että niitä ei voi erottaa paljaalla silmällä. Kihomadot ovat täysin vaaraton, mutta kiusallinen vaiva.
Julkaistu 27.6.2006

Kihomadot ovat muutaman millimetrin pituisia ja vajaan millimetrin levyisiä paksunsuolen loppuosassa eläviä valkeita sukkulamatoja. Kihomato on vain ihmisen loinen, ja sen tartunta tapahtuu ihmisestä toiseen naaraiden munimien munien välityksellä. Kihomatojen munat voivat pysyä elossa viikkokausia esimerkiksi vuodevaatteissa ja kalusteissa.

Tyypillisesti munat kulkeutuvat elimistöön käsien välityksellä kynsien alta suuhun. Suolistossa munista kuoriutuu matoja, jotka tarttuvat suolen seinämään. Sieltä munia täynnä olevat naarasmadot aikanaan irtautuvat ja kulkeutuvat suoliston loppuosaan, josta ne ryömivät öisin peräaukon suulle munimaan. Munat tarttuvat pinnallaan olevan liimamaisen eritteen avulla peräaukon seutuun, jossa ne aiheuttavat kutinaa. Erityisesti raapimisen seurauksena munat kulkeutuvat kynsien alle, ja käsien välityksellä edelleen suuhun, jolloin kiertokulku jatkuu. Tartunnasta oireiden kehittymiseen kuluu pari kuukautta.

Munat ovat niin pieniä, että niitä ei voi erottaa paljaalla silmällä, mutta matoja voi nähdä öisin peräaukon suulla. Paras tapa todeta tauti on ottaa peräaukosta pumpulitikulla näyte, josta munat voidaan mikroskopoida. Kihomadot saadaan häädettyä apteekista ilman reseptiä saatavalla lääkkeellä, mutta tärkeintä hoidossa on hyvä käsihygienia, jolla matojen kiertokulku saadaan katkaistua.

Kaiken kaikkiaan kihomatotauti on täysin vaaraton, mutta kiusallinen vaiva. Hoidon tarkoituksena on ainoastaan päästä eroon ikävistä oireista. Oireettomien hoidon ainoa syy on estää munien leviäminen, ja se kannattaa tehdä vain, jos heidän lähipiirissään on kutinasta kärsiviä.

Omahoito

  • Ei ole suositeltavaa nukkua samoissa lakanoissa kuin kihomadon kantajat.
  • Hyvä käsihygienia on erittäin tärkeä, erityisesti käsien pesu ennen ruokailua ja vessassa käynnin jälkeen.
  • Lasten kynnet on hyvä leikata lyhyiksi, jotta munia ei pääse levittymään kynsien alta ympäristöön ja jotta lapsi ei saisi ihoaan raavittua rikki.
  • Vuodevaatteet: imuroi tai tuuleta ja vaihda lakanat seuraavana päivänä, kun olet ottanut lääkkeen.
  • Jos päiväkotiryhmässä todetaan kihomatoja olevan useammallakin lapsella (noin 30 prosenttia lapsista), kannattaa koko ryhmä hoitaa. Päiväkodista ei tarvitse olla pois kihomatojen vuoksi.
  • Myös oireettomat perheenjäsenet kannattaa hoitaa samanaikaisesti.
  • Hoito uusitaan 1–2 viikon kuluttua, sillä hoito tappaa vain aikuiset kihomadot, ei kihomatojen munia. Joskus voidaan tarvita useampiakin kuureja.
  • Apteekista saa ilman reseptiä kihomatojen häätöön tarkoitettua, pyrviiniä sisältävää lääkettä. Lääkäriltä on myös mahdollista saada reseptilääkettä, mutta käytännössä sen teho ei ole oleellisesti Pyrviniä parempi.

Lähteet: Apteekkariliitto, Atopialiitto, Duodecim

Lisätietoa

Tarkastajalääkäri on tarkistanut artikkelin sisällön 4.8.2010.

Kommentoi »