Terve.fi

Yleistietoa virtsatietulehduksesta


Mikä virtsatietulehduksen aiheuttaa? Onko se yleinen vaiva? Kokosimme tähän yleistietoa virtsatietulehduksesta.

Virtsaelimiä ovat munuaiset sekä ylemmät ja alemmat virtsatiet. Ylempiin virtsateihin kuuluvat munuaisaltaat ja niistä lähtevät virtsanjohtimet. Virtsanjohtimet päättyvät virtsarakkoon, joka yhdessä rakosta alkavan virtsaputken kanssa muodostaa alemmat virtsatiet. Virtsaelinten tehtävänä on pitää yllä elimistön suola- ja vesitasapainoa sekä poistaa ylimääräinen neste ja kuona-aineet elimistöstä virtsan muodossa.

Virtsatieinfektio on yleensä bakteerin aiheuttama. Kun tulehdus rajoittuu virtsaputkeen ja -rakkoon, puhutaan kystiitistä (virtsarakon tulehdus), ja kun tulehdusta on munuaistasolla asti, puhutaan pyelonefriitistä (munuaisen ja munuaisaltaan tulehdus).

Virtsatietulehduksen aiheuttaja

Virtsatieinfektion aiheuttavat peräaukon ympäristön bakteerit, jotka pääsevät kipuamaan virtsaputken kautta virtsarakkoon. Naisilla miehiä lyhyempi virtsaputki tekee taudinaiheuttajien nousun helpommaksi. Yleisimmin kyseessä on E. coli –niminen bakteeri (kolibakteeri). Myös Staphylococcus saprophyticus, enterokokit ja klebsiellat sekä harvemmin Pseudomonas- ja Proteus-lajit voivat aiheuttaa tulehduksen.

Toistuvien virtsatieinfektioiden riskitekijöitä ovat heikentynyt limakalvopuolustus (esim. vaihdevuosien takia), sukupuoliyhdyntä, kulkuesteet virtsateissä (esim. virtsatiekivi, eturauhasen liikakasvu), virtsanjohdinten toimintahäiriö, huonontunut rakon tyhjeneminen (esim. diabeteksen seurauksena) ja virtsarakon katetrointi.

Virtsatietulehduksen seuranta

Normaalisti rakkotulehduksen paranemista ei tarvitse kontrolloida virtsanäytteellä. Jos kuurin päätyttyä kuitenkin esiintyy edelleen oireita, on virtsakoe aiheellinen. Jos kyseessä on pyelonefriitti eli munuaistason tulehdus, hoidon jälkeinen seuranta toteutetaan, jos oireet eivät ole kuurin loputtua parantuneet. Lisäksi jos potilas on raskaana, tulehdus vaatii lääkärin seurantaa.

Naisilta otetaan alkuraskaudessa virtsaviljely oireettoman bakteerivirtsaisuuden löytämiseksi ja hoitamiseksi.

Virtsatietulehduksen yleisyys

Vuodessa hoidetaan noin 300 000 virtsatietulehdusta avohoidossa. Kyseessä on toiseksi yleisin lääkärin vastaanotolle johtava infektio hengitystietulehdusten jälkeen. Noin 50 % naisista sairastaa vähintään yhden virtsatieinfektion ja riski sairastua lisääntyy selvästi vaihdevuosien jälkeen. Nuorilla ja keski-ikäisillä miehillä kystiitti on harvinainen.

Virtsatietulehduksen ennuste

Normaali rakkotason tulehdus paranee antibioottihoidolla yleensä hyvin.

Lähteet:

Virtsatieinfektiot. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset mikrobiologit ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Urologiyhdistyksen ja Suomen yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015. www.kaypahoito.fi

Wuorela M, 2017. Virtsatieinfektiot, Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki

Lumio J, 2017. Virtsatietulehdus aikuisilla, virtsatieinfektio, Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki

ICD-10:

N30: Virtsarakkotulehdus

N10: Akuutti pyelonefriitti

Julkaistu: 5.4.2018