Vatsatauti on viheliäinen, yleisimmin viruksen aiheuttama tarttuva suolistotulehdus, jonka oireita ovat vatsakipu, löysä vatsa, oksentelu, päänsärky ja ajoittain kuumeilu. Joskus taudin aiheuttaa bakteeri tai elimistöön tunkeutunut parasiitti.
Tyypillisesti vatsatauti on selätettävissä kotikonstein riittävällä nesteytyksellä ja levolla, mutta erityisesti pienten lasten ja vanhuksien sairastuessa tautiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Ripulista ja oksentelusta johtuva nestehukka voi lapsilla johtaa elimistön kuivumistilaan.
Yleensä äkillisesti alkanut ripuli- tai oksennustauti paranee itsestään 1–3 vuorokaudessa.
Lue lisäksi lapsen ripulista
Vatsataudin aiheuttajat
Norovirus
Vatsataudin yleisin aiheuttaja Suomessa on norovirukset: arviolta puolet äkillisistä vatsataudeista johtuu noroviruksista. Tauti tarttuu herkästi ja aiheuttaa usein epidemioita, koska virus kestää hyvin erilaisia olosuhteita ja säilyy infektiokykyisenä pitkään.
Noroviruksen oireita ovat kouristava vatsakipu, oksentelu ja ripulointi. Aikuisilla oksentaminen on yleisempää kuin lapsilla, jotka oireilevat tavanomaisemmin ripuloimalla. Noroviruksen itämisaika on lyhyt, 12 tunnista kahteen vuorokauteen.
Lue myös: Norovirus saattaa suojella suolistoa
Rotavirus
Toinen yleinen vatsataudin aiheuttaja lapsilla on rotavirus. Lähes jokainen lapsi sairastaa rotavirusripulin ennen viiden vuoden ikää, ja yleisimmin lapsi sairastuu siihen 6–18 kuukauden ikäisenä.
Rotaviruksen oireita ovat oksentelu, kuumeilu ja ripulointi, johon liittyy myös voimakkaita vatsakramppeja. Oireet kestävät yleensä viisi vuorokautta. Taudin itämisaika on noin kaksi vuorokautta.
Lue lisäksi suolistotulehduksesta eli gastroenteriitista
Ensimmäinen rotavirusripuli on taudinkuvaltaan rajuin. Sen jälkeen saaduissa infektioissa oireet ovat yleensä lievempiä.
Ruokamyrkytys
Ruokamyrkytys on ruoasta saatava suolistotulehdus, jonka taudinkuva on useimmiten samanlainen kuin muissa ripuliviruksissa. Yleisimpiä kotimaisia suolistoinfektioita ovat pääosin talvisin ja keväisin liikkuvat norovirusten aiheuttamat oksennus- ja ripulitaudit sekä kampylobakteeri- ja salmonellainfektiot.
Lisätietoa salmonellasta ja listeriasta.
Bakteeritulehdukset tarttuvat yleensä huonosti kypsennetystä liha- tai kanaruoasta, useita tunteja lämpimässä säilytetystä salaatista ja maitopohjaisista ruoka-aineista. Kasvikset ja marjat voivat saastua jo tuotantovaiheessa, jos kasteluun käytettävä vesi on epäpuhdasta.
Suomen rajojen ulkopuolelle matkustaessa elintarvikehygieniaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä ulkomailla vatsataudin riski moninkertaistuu.
Vatsataudin hoito
Vatsataudin hoidossa ensisijaisen tärkeää on huolehtia riittävästä nesteytyksestä. Runsaasti oksentelevan tai ripuloivan on pyrittävä juomaan edes pieniä määriä nesteitä paikatakseen elimistön neste- ja suolovajetta.
Lue myös: Ruoat, joita välttää vatsataudissa
Tilanteen mukaan myös pienien ruoka-annoksien syöminen tekee hyvää. Proteiinipitoisia ja paistettuja ruokia kannattaa välttää, sillä ne saattavat ärsyttää suolta ja pahentaa oireita. Esimerkiksi sokeroimattomat keitot ovat hyviä ruokia vatsatautipotilaalle. Apteekeista on saatavilla myös niin sanottuja ripulijuomia, joilla voidaan paikata taudissa menetettyjä suoloja ja nesteitä.
Milloin hoitoon?
Mitä pienempi lapsi kyseessä, sitä herkemmin tilanne on syytä käydä tarkistamassa lääkärillä. Aikuisilla runsaskaan oksentelu tai ripulointi ei normaalisti edellytä sairaalahoitoa, mutta näissä tapauksissa on syytä on hakeutua hoitoon:
- Oksennuksessa tai ulosteessa on verta.
- Nopeasti alkaneeseen pahoinvointiin tai oksenteluun liittyy voimakas päänsärky henkilöllä, jolla ei ole aiemmin todettua migreeniä.
- Oksentelun tai ripuloinnin pitkittyessä yleiskunto huononee huomattavasti.
- Jos epäilet että vatsataudin aiheuttaa ulkomaanmatkalta saatu parasiitti-infektio.
Milloin lapsi hoitoon?
Pienillä lapsilla vatsatauti aiheuttaa herkemmin elimistön kuivumistilan, joka vaatii sairaalahoitoa. Näissä tapauksissa on hakeuduttava välittömästi hoitoon:
- Ulosteessa tai oksennuksessa on verta.
- Lapsi on väsynyt ja veltto.
- Ripulointia tai oksentelua jatkuu yli kolme vuorokautta.
- Lapsen paino laskee.
- Ripuliin liittyy korkea kuume (yli 39).
- Lapsella on jokin perussairaus, esim. diabetes, eivätkä veren sokeriarvot pysy kohtuullisissa lukemissa.
- Tartunta saatu etelänmatkalta.
Miten ehkäistä vatsatauteja?
Virusten aiheuttamat vatsataudit tarttuvat herkästi käsien kautta, pisaratartuntana, virusten saastuttaman veden tai elintarvikkeiden välityksellä. Tartunta voi levitä myös viruksella saastuneiden kosketuspintojen kautta. Aina pelkkä laatoittuneen alueen putsaaminen ei riitä, sillä oksennuksen sisältämät infektoituneet partikkelit leviävät yllättävän suurelle alueelle.
Paras tapa ehkäistä vatsatauteja onkin huolellinen käsien pesu ja elintarvikehygienia. Viruksia saattaa esiintyä ulosteessa jopa viikon jälkeen oireiden loppumisesta, joten etenkin pieniä lapsia hoitaessa huolellinen käsien pesu saippualla — ja vaipanvaihdon yhteydessä käsihuuhteella — on tarpeen.
Lähteet:
